Särötassu
Kirjoittaja: Saaga
Huokaisin ja asetuin vaanimisasentoon. Se ei varmastikkaan ollut kauhean hyvä, sillä Lampiväre joutui korjailemaan sitä aika paljon mutta sain ideasta kiinni aika nopeasti.
“Hyvä”, hän naukui aika ilottomasti. En tiennyt mitä ajatella. Naaras ei selvästikkään ollut oikein pätevä opettamaan minua ja aloin pikku hiljaa pelätä etten ikinä tulisi olemaan hyvä soturi. Lainetassu taas sai itse Henkäytähden opetusta. En ymmärrä miten se muka oli reilua. Jos minä olisin ollut Henkäystähden oppilas, olisin jo parin kuun päästä hieno kokenut oppilas ja saalistaisin hienoja saaliita kuten jäniksiä tai oravia auringon paisteessa, kun viherlehti lähestyisi.
“Ajattelin, että voisit kokeilla saalistaa hiiriä”, mestari sanoi ja herätti minut ajatuksistani takaisin kylmään ja loskaiseen todellisuuteen. Pyöräytin silmiäni mutta aloin kuitenkin maistelemaan ilmaa vastaväitteittä. Lampiväre ei sanonut mitään vaan antoi minun sooloilla.
Hetken mietittyäni ja tutkiskeltuani ympäristöäni en ollut vielä napannut mitään hajua nenääni. Vihaisena itselleni palasin takaisin Lampiväreen luo. En sanonut mitään katsoin häntä vain ilmeettömänä. Hän kyllä sanoisi jotain. Se oli hänen tehtävänsä – puhua ja neuvoa minua siis.
//Lampi?
