Jääviilto
Kirjoittaja: Elandra
Jääviilto oli pysynyt koko partion ajan hiljaa. Kenties ensimmäistä kertaa koskaan hän myöntyi Pimentovarjon komenteluun, eikä vastustellut lainkaan tämän määrätessä Jääviillon mukaansa saalistamaan. Kun Latvaruusu ja Varissulka olivat kadonneet näkyvistä ja kaksikko oli päässyt rajan tuntumaan, varapäällikkö avasi suunsa ja aloitti keskustelun. Tilanne kaksikon välillä oli Jääviillon mielestä poikkeuksellinen. Pimentovarjon seurassa punaturkkinen soturi ei kokenut jatkuvasti oloaan niin uhatuksi ja vastenmieliseksi kuin muiden seurassa. Hän ei koskaan voisi kuitenkaan myöntää edes itselleen sitä, että taisi nauttia mustaturkkisen soturin seurasta. Ei paljoa, mutta se vähäkin riitti. Kolli oli epäilemättä kiintynyt varapäällikköön, vaikkei sitä itselleen myöntänytkään.
”Minusta meidän kannattaisi laajentaa reviiriämme. Henkäystähti keskittyy vääriin asioihin.”
Jääviilto käänsi jäisen katseensa rajan toiselle puolen avautuvasta Eloklaanin reviiristä Pimentovarjoon. Hän kohotti yllättyneenä kulmiaan.
”Juuri sitä minäkin olen ajatellut”, kolli tuhahti ja kohotti aavistuksen verran leukaansa näyttääkseen vieläkin suuremmalta pienikokoisen naaraan rinnalla. Pimentovarjon katse pysyi tyynenä, eikä Jääviillon ele saanut tässä aikaan mitään reaktiota.
”Mutta Eloklaani tuskin suostuu luovuttamaan meille reviiriään, emmekä voi alkaa laajentamaan keskenämme. Henkäystähti tappaisi meidät, jos tietäisi meidän suunnittelevan sellaista hänen selkänsä takana”, Jääviilto jatkoi tympääntyneenä. Hän inhosi Henkäystähteä tätä nykyä enemmän kuin monia muita kuolonklaanilaisia. Päällikkö ei selkeästikään arvostanut Jääviiltoa niin paljon, kuin hänen olisi pitänyt arvostaa. Jos hän vain olisi voinut, hän olisi antanut päällikölle opetuksen.
”En minä aiokaan laajentaa hänen selkänsä takana”, Pimentovarjo naukaisi terävällä äänellä ja jatkoi sitten hieman hiljempaa, ”ellet muista, minusta tulee hänen jälkeensä päällikkö.”
Jääviilto siristi silmiään. Hänen hännänpäänsä nyki ärsytyksestä. Mikäli kaikki olisi mennyt vuodenaikoja sitten niin kuin olisi pitänyt, Jääviilto olisi nyt Pimentovarjon paikalla ja hänestä olisi tulossa seuraava päällikkö. Kolli oli asiasta edelleen katkera, mutta hän oli oppinut joten kuten elämään sen kanssa. Hän elätteli toivetta siitä, että Pimentovarjo valitsisi hänet varapäällikökseen.
”Luuletko, että Henkäystähti on kuolemassa moneen vuodenaikaan? Sinä olet klaaninvanhin sitten, kun hän menettää viimeisen henkensä”, Jääviilto murahti, sillä hänen oli pakko päästä vääntämään edes jostain Pimentovarjon kanssa. Se oli hänen luonteensa, hän keksi riidan aiheen ihan mistä tahansa.
//Pimento?
