Villitassu
Kirjoittaja: Tipu
Kyllä, siivosin pesän, minä tein kaiken sen, mutta ei väsyttänyt, tai ollut niinkään nälkä, joten olin jäänyt aukiolle sukimaan itseäni, huomaten kuinka rajaa vartivat erakot tulivat leiriin. Siristin silmiäni katsoen nelikkoa, niin, yksi kuoloklaanilainen mukana. Yksi erakoista tutki pesiä, leiriä. En tuntenut oloani turvalliseksi, vaikka tiesin ettei kissa varmaan pahaa tarkoittanut, vain.. tutkia kiinnostuksesta. Tiesin taas tuijottavani, katsovani toista, tutkien. Katseeni selvästi kiinnitti toisen huomion, sillä toinen käveli luokseni. Räpyttelin vain silmiäni, katsoen toista hämilläni. Ööh? Mitä sanoa? Tyhmä minä, miten olisi hei? En oikeasti nykyään puhunut kellekkään, en monelle. Harvoin Lauhatassulle, muuten vain puhuin Karhumyrskylle. Hän tuntui olevan ainut ystäväni, joka tuntui toisaalta muservalta, samalla hyvinkin hyvältä, että minulla oli joku.
”Hei?” Sanoin kuin hämilläni toiselta, silmiäni räpytellen, katsoin vierasta kollia, niin, taas kolli. Klaanissanikaan en ollut tekemisissä yhdenkään naaraan kanssa, joka oli outoa. Kolleja. Tietty minulla oli minun perään katsonut kunigatar mutta hän oli.. no toinen tarina. En ollut koskaan edes viitsinyt pitää häntä kuin emona, hän oli toinen kissa. Kai en vain tiennyt mikä olisi emo.
//Corona? Pidin lyhyenä kun en tiedä millanen Corona on pelissä :3
//169 sanaa.
