Huomenkyyhky
Kirjoittaja: Aura
Huomenkyyhky katsahti Loisketassuun kysyvänä, sillä oppilaiden välillä vaikutti olevan sähkö ilmassa. Oliko kaksikolle tullut riitaa? Naaras kuitenkin piti katseensa Loisketassussa ja kohotti kulmaansa, kun kolli naukaisi voivansa jo paremmin.
”Emme me pura leiriä!” kollikissa huudahti ja sai osakseen Nupputassulta mulkaisun.
”Emme me pura leiriä. Meidät käskettiin siivoamaan tätä”, naaras väitti ja sai Huomenkyyhkyn hieman epäilemään toisen sanojaan. Oppilasporukkahan näytti purkavan tätä leiriä.
”Leiri ei vaikuta tarvitsevan siivoamista, kuka teidät käski siivoamaan?” valkokirjokilpikonnakuvioinen tiedusteli oppilailta hieman epäileväisenä. Taka-alalla ollut Sielutassu astui esiin ja naukaisi nopeasti:
”Nupputassun mestari Varjokarva.”
Huomenkyyhky kohotti kulmaansa, mutta päätti ettei puuttuisi naaraan toimintatapoihin enempää. Pienikokoinen naaras oli aika pelätty taistelutaitojensa takia ja Huomenkyyhky halusi välttää mahdollisen taistelutilanteen. Jääviillossa oli jo tarpeeksi pelättävää, vaikka hänestä tuntuikin, että kolli vain soitti suutaan. Niin sen oli oltava.
”Selvä, mutta niille löytyisi parempiakin käyttötarkoituksia”, Huomenkyyhky naukaisi ja kohautti olkiaan. Loisketassu katsoi vanhempaa naarasta ärtyneenä ja kysyi:
”Esimerkiksi mitä?”
Huomenkyyhky mietti hetken.
”Leirin ehostamiseen ja vahvistamiseen niitä voidaan tarvita”, naaraskissa naukaisi ystävällisesti ja kohautti uudelleen olkiaan, kun kollikissa maukaisi ettei heitä käsketty korjaamaan leiriä. Huomenkyyhkyn katse oli huvittunut, oppilas vaikutti niin vakavalta.
”Selvä, minäpä tästä lähdenkin. Katsokaakin, ettette pura leiriä”, naarassoturi ja jätti oppilaat keskenään. Sivukorvalla hän kuuli oppilaiden keskustelen soturimenoistaan. Huomenkyyhky tassutteli sitten soturien pesälle ja lysähti omalle, koristellulle pedilleen. Naaras sukaisi laiskasti etukäpäläänsä ja haukotteli vielä sukimisiensa päätteeksi kuuluvasti.
// Kuka vaan saa jatkaa, Huomenen voi hitata muualle.
