Tuhkajuova

Kirjoittaja: Elandra
Reviirin kietäminen oli hyvä tapa tutustua oppilaaseen ja hänen käytökseensä. En halunnut tutustua Raparperitassuun sillä tavalla, miten monet kissat ystävystyivät keskenään, vaan halusin lähinnä tutustua hänen kykyihinsä. Lauhalaukka oli oppilaana ollut varsin raivostuttava tapaus suuren suunsa ja liian innokkuutensa vuoksi, mutta Raparperitassu vaikutti ihan kelvolta oppilaalta. Toki miinusta oli Eloklaanista kyseleminen, mutta nuoret kissat olivat kiinnostuneita ihan kaikesta, vaikka sille ei olisi mitään aihetta.
Olimme jättäneet Ukkospolun katkut taaksemme, ja suuntasimme nyt kohti Hehkulampea. Sen pinta oli alkanut hiljalleen sulamaan, ja muutaman kuun kuluttua pääsisin jo uimaan ja kalastamaan sitäkin aiemmin.
”Tuon kivisen kukkulan alla on tunneli, joka vie Hehkulammen keskiosaan. Päälliköt saavat sieltä yhteyden Pimeyden Metsään, joka antaa päällikölle hänen yhdeksän henkeään”, selitin tasaisella äänellä ja viitoin katseellani kohti korkeaa kukkulaa, joka oli tällä hetkellä lumen peitossa. Kivipinta pilkotti sieltä täältä lumen alta, ja auringon säteet takertuivat mustiin pilkkuihin. Ei menisi kauaa, kun koko kukkula olisi vapaa valkeasta lumesta.
”Onko Hehkulampi jäässä, vai miksi se on noin pieni?” oppilas kysyi varovasti ja tuijotti lammen keskiosaa, josta jäät olivat jo sulaneet.
”Se on jäässä. Hiirenkorvan saavuttua se sulaa”, vastasin lyhyesti ja käänsin katseeni eteenpäin kohti Eloklaanin rajaa. Mitä lähemmäksi pääsimme, sitä enemmän rajalta leijaili eloklaanilaisten hajuja.
”Tässä on Eloklaanin raja. Et ikinä, koskaan saa ylittää sitä ilman päällikkösi lupaa tai erittäin hyvää syytä”, nau’uin ja kohdistin vakavan katseeni kohti mustaoranssia oppilasta. Raparperitassu nyökkäsi.
Jatkoimme kierrosta parin ketunmitan päässä rajasta. Raparperitassun katse oli aluksi nauliintunut Eloklaanin nummille, mutta huomatessaan minun katsovan häntä, naaras oli kääntänyt katseensa jalkoihinsa. Hiljaisuus jatkui pitkään, joten päätin keskeyttää sen varmistamalla, oliko Raparperitassu kuunnellut sanojani tarkasti. Hidastin tahtiani ja käänsin pääni kohti mustaoranssia kissaa. Raparperitassu katsoi minua kysyvästi.
”Kerro tilanne, jolloin saat ylittää Eloklaanin rajan rangaistuksetta”, pyysin, tai ennemminkin käskin.
//Rapsu? Sori, tää on jotenki kauheen tönkkö xdd
// 283 sanaa

