Mäyrätassu
Kirjoittaja: Saaga
“Mitä mieltä olet Lumikkotassusta?” Orvokkitassu kysyi viereltäni. “Rakastan häntä ja tulen rakatamaan aina ja ikuisesti ystävänä tietenkin,” kerroin kuin se olisi ollut itsestään selvyys ja niin se tietenkin olikin. Pelkäsin hieman naaraan reaktiota mutta hän vain nyökkäsi häntä kiedottuna ympärilleni. “Te olette parhaita ystäviä eikö?” kysyin pitääkseni keskustelua yllä. “Joo olemme. Me olemme tunteneet pikkuisista mökiäisistä asti,” hän sanoi ja hymyili ystävä mielessään. “Mennään nukkumaan,” sanoin ja lähdin edeltä oppilaidenpesälle. Orvokkitassu seurasi perässäni mukisematta.
*Aamulla*
Aamun auringon säteet tunkivat sisään pesäämme. Haukottelin ja nousin makuusijaltani. Orvokkitassu nukkui vielä omalla makuusijallaan rauhallisesti. Venyttelin ja katsahdin Lumikkotassun pesään, joka olikin tyhjä. Tökkäsin tasullani Orvokkitassua kylkeen. “Herää senkin unikeko,” kehräsin kiusoittelevasti. Orvokkitassu hätkähti hereille. “Mennään harjoittelemaan Lumikkotassun ja mestareiden kanssa.
*Harjoitusten jälkeen*
Lumikkotassu käveli vierelläni ja Orvokkitassu tassutti edellämme meidän mestarimme tulivat perästämme paitsi Tuimakatse, joka johti joukkoa. Lumikkotassu huohotti hiljaa rankkojen harjoitusten jäljiltä. “Menemmekö leiriin?” kysyin pääosin Tuimakatseelta mutta Sähkötuho vastasikin: “Muut voivat mennä me menemme saalistamaan sinun kanssasi Mäyrätassu.” Tassutin mestarini perään eri suuntaan kuin mihin muut olivat juuri menneet. “Näytäpä vaanimis asentosi,” olli käski. Kyyristyin vaanimis asentoon. Sähkötuho painoi vatsaani hieman alemmas ja työnsi etutassuni oikeaan asentoon. “Noin, se edellinenkin on hyvä mutta tämä on parempi,” hän sanoi kylmästi mutta kuulin hänen äänestään lempeyden. “Haistatko tuon?” mestari kysyi. Avasin suuni ja maistelin ilmaa. “Orava,” kuiskasin ja lähdin jäljittämään sitä. Huomasin lihavan oravan puunjuurakossa syömässä pähkinää. Hiivin sitä kohti ääneti. Kun koin olevani tarpeeksi lähellä, hyppäsin sen kimppuun ja sain sen kiinni. Kehräsin iloisena ja vein saaliini mestarilleni. “Hyvä nyt voimme mennä leiriin,” hän sanoi ja lähti johdattamaan minua leiriin. Leirin aukiolle saavuttuamme en tiennyt mitä tehdä joten tassutin oppilaiden pesän eteen peseytymään ja lepäämään hiukan.
// 285 sanaa
// Orvokki? Jos haluut jatkaa saat ei tarvii 😀
