Savutassu
Kirjoittaja: Saaga
(Tarina lähetetty 27.10.)
Varissulan ilkeät sanat tuntuivat pahalta mutta syrjäytin tunteen. Minun piti keskittyä auttamaan häntä nyt parhaani mukaan. Katsoin jalkaa muutaman silmän räpäyksen ja käännähdin sitten kohti Hehkuaskelta. Ehkä se oli vain nyrjähtänyt? Jos se olisi murtunut, Varissulka olisi varmaan isommissa kivuissa.
“Voisiko se olla nyrjähtänyt?” kysyin mestariltani odottaen kiihkeästi vastausta. Hehkuaskel nyökkäsi ja hänen kasvoilleen levisi ylpeä hymy.
“Tiedätkö miten nyrjähtänyttä jalkaa hoidetaan?” Hehkuaskel kysyi ja katsoi ilmiselvästi pahoittelevasti Varissulkaa. Pohdin hetken mutten saanut mitään päähäni. Häntäni vääntelehti hermostuneesti.
“En muista”, sanoin ja pudistin päätäni pahoittelevasti. Hehkuaskelen hymy latistui hiukan mutta hän peitti sen nyökkäämällä.
“Nyrjähdykseen ei oikein ole hoitoa mutta jalkaa on paras lepuuttaa parin päivän ajan”, Hehkuaskel naukui lähinnä minulle ja käännähti sitten kohti Varissulkaa. Huokaisin ja koitin muistaa naaraan äskeisen lauseen. Nyrähdyksen sattuessa täytyy levätä parin päivän ajan. Ehkä muistaisin sen jatkossa ja välttyisin noloilta tilanteilta.
“Onko jalkasi kovinkin kipeä?” pikimusta naaras kysyi.
Turkkiani kuumotteli ja kihelmöi. Olin epäonnistunut ensimmäisen potilaani kanssa. Mitäköhän Hehkuaskel ajatteli minusta nyt, etten ollutkaan tarpeeksi hyvä parantajaksi? Sydämeni tykytti ahdistuneesti mutta pidin pienehkön hymyni kasvoillani. Paloin jo halusta päästä Aamutassun luo – hän ei sentään katsonut kylmästi tai puhunut ilkeästi kuten Varissulka.
//Varis? Aalto?
