Varissulka
Kirjoittaja: Auroora
Partio pysähtyi vahvistamaan hajumerkkejä Eloklaanin rajan läheisyyteen. Katselin kiinnostuneena, miten Aaltosalama näytti jännittyvän Eloklaanin puolelle tuijottaessaan. Jopa naaraan niskakarvat olivat nousseet, aivan kuin hän olisi valmiina taisteluun. Hymähdin huvittuneena ja olin jo astelemassa soturin luo hiukan häntä piikittelemään, kun Henkäysvarjo ehti paikalle ensin. Siristin silmiäni seuratessani kaksikon keskustelua kauempaa. Olisin mieluusti kävellyt hiukan lähemmäs kuuntelemaan, mistä nuo kaksi mahtoivat puhua, mutta en halunnut vahingossa joutua isäni tielle.
Kun partio seuraavan kerran lähti liikkeelle, satuimme Aaltosalaman kanssa tällä kertaa jonon hännille. Hiljaisuus taisi käydä soturinaaraalle liian kiusalliseksi, sillä hän päätti aloittaa keskustelun.
”Mahdat olla ylpeä siitä, että isäsi on varapäällikkö ja emosi yksi Kuolonklaani kokeneimmista sotureista”, Aaltosalama sanoi. Katsahdin häneen vähän kummastellen; miksi häntä muka kiinnosti minun vanhempani?
”Tietysti”, vastasin välinpitämättömästi. Oli hienoa, että muut ihailivat minua sukuni vuoksi. Joskus kuitenkin ajattelin, että olisin mieluummin syntynyt melkein kenelle tahansa muulle kollille. Miksei Tuhkajuova voinut olla vaikka Punatähden tai Varjokarvan tai edes Kuuraturkin kumppani?
”Mutta ei se ole aina niin hienoa. Sinä olet meistä vanhempien suhteen onnekkaampi”, sanoin peitellen ääneni katkeruutta. Tajusin, mitä päästin suustani liian myöhään, ja kiirehdin vaihtamaan puheenaihetta.
”Mistä muuten juttelit isäni kanssa?”
//Aalto?
