Pimentovarjo
Kirjoittaja: Auroora
Henkäystähti nautti silmin nähden ateriakseen valikoituneesta jäniksestä: vain veden kohina nousi hänen maiskutustensa ylle. Myös päällikkö oli ollut nälässä viherlehden helteiden aikaan, mutta nyt riistakanta oli lähtenyt uuteen nousuun. Minustakin tuntui hyvältä päästä nauttimaan aterioita useamminkin kuin kerran muutamassa päivässä.
”Riistan määrä on kasvanut, kuten olet varmasti huomannut. Olen kuitenkin huolissani”, sanoin tyynesti ja kohensin ryhtiäni, kun Henkäystähti hotkaisi viimeisen suullisensa jäniksestään ja nosti katseensa ateriastaan minuun.
”Lehtikadonko takia?”
Kallistin päätäni.
”Lehtikato karkottaa saaliseläimet aina. Luulen, että riistan määrä voi tänä vuonna olla kuitenkin tavallista vähäisempi. On mahdollista, ettei suuri osa eläinten poikasista selvinnyt viime viherlehdestä, tai etteivät ne ylipäätään poikineet yhtä paljon. Helle vaikutti koko metsään, eikä meidän pitäisi aliarvioida sen vaikutuksia.”
Henkäystähti näytti mietteliäältä, mutta kohautti sitten lapojaan kuin haluaisi ravistella huolen niskoiltaan.
”Mitä me sille tällä hetkellä voimme? Emme mitään.”
”Juuri tällä hetkellä emme. Mutta voisi olla hyödyllistä harkita lähitulevaisuudessa metsästyspartioiden lisäämistä ja rajavartioinnin keventämistä.”
Henkäystähti pudisti päätään, kuten olinkin odottanut. Hänen mielestään Kuolonklaanin rajojen vahvistaminen oli edelleen hyvin tärkeää, vaikka Eloklaani ei ollut uhkaillut klaaniamme millään tavalla. Itse en pitänyt rajarikkomusten uhkaa kovin realistisena: Eloklaani oli ehkä onnistunut vapautumaan valtamme alta jo kauan aikaa sitten, mutta he olivat edelleen varmasti peloissaan. Eloklaani ei muutenkaan ollut koskaan osoittanut halua laajentaa reviiriään. Ei ainakaan niin kauan kuin Mesitähti toimi sen päällikkönä.
”Meidän on pidettävä rajamme vahvoina. Jos huolesi osoittautuu todeksi, harkitsen asiaa uudelleen. Tällä hetkellä riistatilanne on hyvä ja se riittää.”
Kävimme läpi vielä rajan tilanteen ja jaoin tietojani Hierakkatassun ja Katajatassun edistymisestä. Sitten lyhyt kokouksemme oli ohi.
Astelin hiukan tyytymättömänä ulos päällikön pesästä. Ei ollut mitään syytä, miksi Eloklaanin rajalla olisi tarvinnut partioida nykyistä määrää. Naapurimme vaikuttivat rakastavan rauhaa. Kenties Henkäystähti halusikin vahvistaa rajaa, jotta uusi hyökkäys Eloklaaniin onnistuisi. Jos tämä olikin päällikön perimmäisenä suunnitelmana, toivoin, että hän hoitaisi sen tällä kertaa kunnolla. Eloklaanin tuhoaminen tarkoittaisi Kuolonklaanille hyviä aikoja: saisimme koko metsän riistan, ja voisimme vapauttaa resursseja partioinnista saalistamiseen. Voisimme taata, ettei viime viherlehden kaltainen kurjuus enää koskaan koskettaisi klaaniamme.
KP-boosti käytössä
