Lepakkohuuto
Kirjoittaja: Käärmis
Rosmariinikynsi myönsi, ettei ollut oikein ollut tekemisissä sisarensa kanssa hetkeen. Ja sen jälkeen hän alkoi vuodattamaan kumppanilleen siitä, kuinka oli vain jotenkin aina ajatellut, että Kärppämyrsky olisi hänen kanssaan ja kuinka ei ollut edes ennättänyt kertoa naaraalle heidän kahden kumppanuudesta. Lepakkohuuto ei oikein tiennyt mitä tehdä tai sanoa. Hän ei ollut tottunut lohduttamaan muita. Mutta silti hän yritti.
“Kyllä se siitä. Hän odottaa sinua kyllä Pimeyden Metsässä ja katsoo sieltä perääsi”, tummanharmaa kolli naukui ja painautui kumppaniaan vasten. “Joko mennään takaisin leiriin? Saat hieman levätä siellä.”
Rosmariinikynsi myöntyi hieman vastahakoisesti ja Lepakkohuuto lähti johdattamaan surullista naarasta takaisin leiriä kohden. Siellä hän voisi mennä levolle ja kerätä itseään hieman. Silloin Lepakkohuudolla ei olisi sellaista kinkkistä tilannetta, jossa hänen täytyisi osata lohduttaa kumppaniaan, joka myös sattui olla hänen parhain ystävänsä.
Lepakkohuuto seurasi silmä tarkkana Käkitassun ja Harakkahaaveen tappelua. Ei-puhdasverinen kolli oli ilmoittautunut heti hänen matkaansa, kun tummanharmaa kolli oli pyytänyt nuorempaa soturia auttamaan Käkitassua taistelun opettelemisessa isompaa vastusta vastaan. Harakkahaave ei sattunut olemaan Lepakkohuudon lempikissoja tämän ei-puhdasverisyyden takia, mutta ei hän voinut myöskään tätä kieltää tulemasta mukaan.
Hiljaisuusvarjo oli kyllä tehnyt huonon päätöksen, kun oli ryhtynyt niin läheiseksi puoliverisen kissan kanssa. Vaikka nykyään ei-puhdasverisilläkin oli samat oikeudet kuin muilla, Lepakkohuuto ei voinut estää pientä epäilystä jäytämästä hänen sisuksiaan, kun hän ajatteli sitä mahdollisuutta, että he kavaltaisivat Kuolonklaanin parhaan tilaisuuden tullessa. Ainakaan kollilla ei ollut Eloklaanin verta, silloin hän olisi jo kuollut Lepakkohuudon silmissä.
“Käkitassu, muista käyttää omia vahvuuksiasi hyväksesi ja pitää huolta, ettei Harakkahaavella ole edes mahdollisuutta voittaa! Pienikin mahdollisuus voi olla jo liikaa ja aiheuttaa häviön!” tummanharmaa kolli huudahti oppilaalleen, joka nyökkäsi vilkaisemattakaan taakseen mestariinsa. Hyvä. Hän ainakin ymmärsi, että taistellessa ei saanut harhautua muuhun.
“Harakkahaave! Älä sitten yhtään lällyile siellä! Käkitassu oppii vain opettelemalla kunnolla! Sinun täytyy näyttää millainen oikea vastus oikeasti on! Olet nyt Kuolonklaanin vastustaja, joten käyttäydy, kuten yksi!” Lepakkohuuto kommentoi vielä nuoremmalle soturille.
//Haarukka?
