Tulisielu
Kirjoittaja: Ampiainen
Istuskelin soturien pesän edustalla, tattihalla oli halunnut olla aamun yksin joten olin antanut kumppanini mennä. Minulla tosin oli tylsää vain istuskella tekemättä mitään mutta en voinut saalistamaan taikka partioimaankaan voinut mennä.. En ilman ketään puhdasveristä kissaa ja se ärsytti minua.. Miksi isäni pitikin olla kotikisu..! Yhtäkkisesti tunsin jotain hännässäni ja käänsin hölmistyneenä katseeni taaksepäin; näin häntäni kimpussa pikkuisen mustan ja eri sävyisten siniharmaaiden kuvioiden kirjava naaraspentu. Sehän oli tuiskupentu, naaras oli pelästynyt minua kun olin ensikerran naaraspennun tavannut mutta ei hän minua pelännyt ei enään meistä oli tullut ystävävät siinä aikana kun olimme tutustuneet toisimee. Vetäisin häntäni näppärästi pois pennun ulottuvilta naurahtaen. Naaras oli vitsikäs nuori kissa.. Kumpa minullakin olisi omia pentuja.. Tattihallan ja minun.. Tuiskupentu näytti hämentyneeltä kun häntäni oli kadonnut naaran edestä.
”Hei, Tuiskupentu miten sinulla menee pentuetoveriesi kanssa?” kysyin. Tuiskupentu nosti katseensa ja hymyili minulle pienesti, jäänsiniset silmät kirkkaina.
”Ihan hyvin”, tuiskupentu miukaisi pienesti kehräten. Naaras oli niin viaton.. Hän ei välittänyt siitä että olin puoliverinen.. Toisin kuin tämän sisar lainepentu- nuori kipakka siniharmaa karvapallo, Ajatukseni siirtyivät yllättäen kamomilltassuun.
*lainepentu oli aika ilkeä kun puhui kamomillatassulle niin.. Mutta ymmärrän kyllä miksi hän teki niin.. Siksi että kamomillatassu puolusti minua.. Kamomillatassu parka..*, ajattelin. Käänsin katseeni lempeästi tuiskupentuun joka istuskeli viatoman näköisenä silmät loistaen. Katseeni tarkentui naaraan suurien silmien syvyyksiin, naaraspentu oli hyvin uskolinen perheellen.. Joten hän varmaan olisi sisarensa puolella jos tietäisi asiasta, tai ehkä hän jo tiesikin.
”Haluaisitko mäyränselkään?” kysyin hymyillen. Tuiskupentu ponkaisi pystyyn silmät loistaen innosta, tämä nyökkyteli innoissaan. Asetuin hetkeksi maakuuasentoon jotta pentu pääsisi selkääni. Naaras kehräsi innoissaan kun nousin pystyyn ja aloin vaapua eteenpäin. Naaras kehräsi innokkaasti ja piti tiukasti kiinni jottei tipahtaisi. Kuitenkin lopulta olin lyyhistyvinäni naaraan painon alla, ja odotin että pentu loikkaisi pois selästäni. Tuiskupentu istuutui ja katseli minua kysyvästi.
”Tuiskupentu, minun pitäisi mennä saalistamaan joten menepä tekemään jotain muuta”, mau’uin hymyilen ja käännyin pois päin pennusta. Yllätäen kuulinkin äänen;
”Tulisielu! Sinut on määrätty saalistuspartioon!” tummasielu niminen kolli huudahti. Kipitin kollin luo hymähtäen -en ainakaan ollut huijanut sanoessani menevänsi saalistamaan. Räpäytin silmiäni viatomasti tummasielulle ja pysähdyin.
”Keitä muita on partiossa?” kysysäisin toivoen että kumppanini tattihalla olisi partiossa -en ole ollut hetkeen samassa partiossa kumppanini kanssa hetkeen.
”Minun ja sinun lisäksesi partiossa on oppilaani syöksytassu, kylmäliekki ja kamomillatassu”, kolli maukui.
*aika iso partio.. No ehkä on hyvä että lähetetään niin isoja partioita kun on sentään melkein lehtikato*, ajattelin. Olisi kuitenkin kivaa viettää kamomillatassun ja syöksytassun kanssa taas aikaa, tosin kun kamomillatassu oli sillä tuulella niin en kyllä uskonut että naaras haluaisi jutella kenenään kanssa nyt. Kun olimme partion luonna niin huomasin kamomillatassun jutelemassa syöksytassun kanssa silmät sameina ja halutoman näköisenä. Tassutin kaksikkon luo kehräten.
”Hei! Miten teillä menee?” kysyin hymyillen toivoen saavani kamomillatassulle paremman mielen -niin varmaan yritti syöksytassukin. Ehkäpä jos me emme saa hänelle parempaa mieltä niin ehkäpä hänen sisarensa tai isänsä saisi. Kumpikaan ei vastannut minulle joten odottelimme lähtöä hiirenhiljaa, Lähdimme matkaan hetken kuluttua, syöksytassu ja kamomillatassu olivat nyt erillään toisistaan mutta silti keskenään en halunnut edes yrittää puhua kamomillatassulle mutta voisin puhua syöksytassulle. Nostin hetkeksi katsettani ja näin tummasielun edempänä kylmäliekkin kanssa, käänsin katseeni syöksytassuun vähän edempänä ja katsahdin kamomillatassua joka tassuti edelläni. Yhtäkkiä tummasielu ja kylmäliekki pysähtyivät. Tummasielu käänsi katseensa minua ja oppilaita kohden.
”Meidän kannattaisi hajaantua saame sitten enemmän riista, minä ja syöksytassu sekä tulisielu menemme tuohon suntaan ja kylmäliekki ja kamomillatassu tuonne”, tummasielu maukui. ”Tavataan tässä aurinkohuippun aikaan”, tämä lisäsi ja tassuti kohti pusikkoa ja minä ja syöksytassu seurasimme perässä. Aikaisin suuni ja etsiskelin jotain saaliseläimen hajua ja löysinkin yllättäen päästäisen hajun ja asetuin nopeasti vaanimisasentoon, aloin hiipiä eteenpäin kunnes huomasin päästäisen. Hiivin hiiren hiljaa eteenpäin ja hyppäsin päästäisen päälle, lintu alkoi räpistellä ja pääsi miltei irti mutta ehdin juuri ja juuri purra linnun Kuoliaaksi. Nousin seisomaan ja käännyin ympäri tassutaen ystäväni luokse. Syöksytassu oli vaanimassa myyrä, katselin kuinka oppilas hiipi eteenpäin ja lopulta hyppäsi myyrän päälle. Kehräsin hymyillen, käänsin katseeni tummasieluun syöksytassun mestariin joka katseli oppilaansa saalistusta kiinostuneena. Istuuduin hetkeksi ja pudotin päästäisen maahan, vilkaisin taivaalle ja huomasin että oli jo miltei aurinkohuippu; se tarkoitti että meidän pitäisi alkaa mennä jotta ehtisimme aukille ajoissa.
”Mennään takaisin sinne aukiolle”, tummasielu maukui. Nostin päästäiseni suuhuni ja näin kuinka syöksytassu nosti myyränsä. Käänsin katseeni tummasieluun joka oli nähtävästi saanut hiiren, Olimme siis kaikki saaneet saalista. Lähdimme tassutamaan takaisin sille aukiolle. Katselin hetkisen ympärilleni, näin puita jotka olivat jo pudotaneet kaikki lehtensä. Kun pääsimme aukiolle niin saimme huomata että kylmäliekki ja kamomillatassu olivat ehtineet palata ensin aukiolle. Kun huomasin kamomillatassun napaneen myyrän -niinkuin syöksytassukin. tunsin yhtäkkistä ylpeyttä ystävääni kohtaan. Kuitenkin lipui hetkessä pois kun palasimme leiriin, hyvästelin vikkelästi kamomillatassun, Syöksytassun sen jälkeen kun olimme tiputaneet saalit kasaan, loikkin oitis soturien pesään nukkumaan sillä olin melko väsynyt, kun olin makuualusillani niin ajattelin nopeasti että missä tattihalla oli mutta en jaksanut mennä etsimään tätä joten suljin silmäni ja nukahdin.
Noin pari päivää myöhemmin. Istuskelin leirin reunalla mutta en yksin säröpentu – tuiskupennun veli – oli juuri tullut luokseni. Kehräsin kollin kysymykselle iloisena.
”Ihan hyvää, tosin minua harmittaa jotkin asiat joita en haluaisi nyt kertoa koska ne ovat no.. Yksityisasia”, mau’uin kehräten pikkukollille. Nousen seisomaan ja heilutelen iloisen oloisena häntääni kehräten leikkimielisesti.
”Haluaisitko ehkäpä mäyränselkään tai lekkiä jotain muuta?” kysäisin kehräten.
//särönen? :>
