Särötassu
Kirjoittaja: Saaga
Paiskin hommia parin muun oppilaan kanssa pentutarhan ja klaaninvanhimpien makuualusten parissa. Olin juuri nostamassa viimeistä likaista sammalkasaa suurempaan likaisten ulosvietävien kasaan minuun muksahti jotain. Tiputin sammalleet vahingossa ja niitä leijaili vähän joka suuntaan. Puhahdin ärsyyntyneesti ja käännyin katsomaan minuun törmännyttä kissaa. Hän sattui olemaan Säihkytassu, jonka kanssa olin ystävystynyt hiirenkorvan harjoituksissa.
“Anteeksi hurjasti. Autan sinua kyllä siivoamaan nuo”, hän sanoi ja ryhtyi keräämään sammalia.
“Ei se mitään”, naukaisin lyhyesti ja aloin itsekin kasaamaan sammalia takaisin kasaan, jotta saisimme ne vihdoin vietyä ulos asti.
“Viedäänkö nämä yhdessä ulos? Muut aloittivat jo uusien pesien rakentamisen”, Säihkytassu totesi. Nyökkäsin ja nappasin puolet likaisista sammaleista kantoon. En jäänyt odottamaan Säihkytassua vaan menin edeltä ulos pesästä. Pian Säihkytassu olikin jo aivan kantereillani ja saimme sammalet heitettyä ulos leiristä. Lumet olivat sulaneet ja aurinkoa riitti nyt paljon. Jäin hetkeksi seisoskelemaan auringon valoon sisäänkäynnin eteen leirin sisässä. Säihkytassu tassutti ohitseni mutta pysähtyi, kun tajusi etten enää seurannut.
“Onko jokin vialla?” kolli kysyi lempeästi. Pudistin päätäni ja laskin katseeni taivaalta. Oli vain mukava hengittää puhdasta ilmaa tunkkaisen pentutarhan ilman jälkeen.
“Mennään sitten. Meillä on paljon tekemistä”, Säihkytassu sanoi ja lähti. Loikin tuon perään sanaakaan sanomatta, sillä minulla ei oikein ollut sanottavaakaan. Jatkoimme hommat loppuun työskennellen kahden Säihkytassun kanssa. Hänen kanssa oli mukava tehdä tehtäviä, sillä en joutunut puhumaan, jos en halunnut.
