Tuhkatassu
Kirjoittaja: Elandra
“Minä en sitten ehdota tätä siksi, että haluaisin olla ystäväsi tai mitään. Haluan vain pärjätä niissä harjoituksissa hyvin. Lähdetäänkö harjoittelemaan yhdessä? Tiedän, että meidän taitomme ovat suunnilleen vastakohtaiset: sinä olet minua parempi saalistaja, minä sinua parempi taistelija. Sinä olet hyvä kiipeilijä, minä olen nopea. Voisimme oppia toisiltamme. Hyötyisimme siitä molemmat”, Pimentotassun ehdotus yllätti minut. Minullakaan ei ollut erityistä tarvetta olla Pimentotassun tai kenenkään muunkaan ystävä, mutta ylimääräiset harjoitukset toisen oppilaan kanssa eivät koskaan olleet haitaksi. Vaikka kuolonklaanilaiset taistelivat ja saalistivat pitkälti samalla tavalla, on jokaisen tavassa hieman eroavaisuuksia.
“Hyvä on. Käyn ilmoittamassa asiasta Liekkihännälle”, sanoin rauhallisella äänellä ja nousin ylös. Ennen kuin suuntasin kohti mestariani, joka istui parhaillaan kaatuneen kuusen latvan luona Ruusutuikkeen kanssa, pyöristin selkäni ja venyttelin. Astelin oppilaiden pesän sisäänkäynnin ohitse vilkaisematta sisään. Sotureiden pesän sisäänkäynnin kohdalla katseeni harhautui pesään. Jouduin väistämään pääaukiolle saapuvaa Henkäysvarjoa. Kolli nyökkäsi minulle kuin kiitokseksi ja tassutti tuoresaaliskasalle.
“Liekkihäntä”, lausuin mestarini nimen, ja hän kääntyi minun puoleeni keskeyttäen juttunsa Ruusutuikkeen kanssa. Valko-oranssi soturi katsoi minua kysyvästi kehottaen kertomaan asiani. Hänen ilmeensä oli mitään sanomaton, ja äskettäin vilahtanut hymy katosi hetkessä.
“Ajattelimme lähteä Pimentotassun kanssa harjoittelemaan suuria harjoituksia varten. Tarvitsemme tilaa taistelemiselle sekä saalistamiselle ja puita kiipeilyä varten, joten pitää lähteä ulos leiristä”, ilmoitin asiallisesti perustellen syyn leiristä poistumiselle. Liekkihännän katse siirtyi minusta taivaalle. Sitten hän käänsi sen takaisin minuun ja nyökkäsi.
“Palatkaa viimeistään auringonlaskun aikaan. Muuten Punatähti lähettää partion peräänne ettekä saa osallistua harjoituksiin”, mestarini naukui melko ankaralla äänellä, kuten aina.
“Lupaamme olla leirissä ennen auringonlaskun partion paluuta”, vastasin ja käänsin selkäni soturille. Rauhallisin askelin palasin Pimentotassun luokse ja nyökkäsin. Naaras ymmärsi, että lupa oli saatu ja lähti kävelemään kanssani kohti leirin uloskäyntiä.
Pujahdin minua hieman kookkaamman Pimentotassun edellä piikkihernetunneliin. Piikkihernepensaan oksat tihkuivat vettä tunneliin, sillä niiden päällä oleva lumi suli kovaa vauhtia. Leiriä ympäröivät suuret kivet olivat jo paljaina lumesta. Märät sammalet valuttivat vettä kiven reunamia myöten leiriin, ja lumi suli reunoilta nopeasti. Vesiputouksen ääni oli voimistunut puolen kuun aikana, sillä jäät sulivat ja vesi virtasi voimakkaammin. En ollut ennen poistunut leiristä ilman soturia, mutta en kokenut tilannetta mitenkään omituiseksi.
Pimentotassu asteli kannoilleni ja lähdimme yhtä matkaa kulkemaan kohti metsää. Aurinko paistoi yhä taivalla melko korkealla, vaikka aurinkohuipun hetki oli jo mennyt ohi. Metsään palaavat linnut olivat alkaneet visertää. Jossain kaukana raakkui myös korppi. Metsän eläimet palasivat hiljalleen takaisin kotiinsa, kun lehtikato alkoi hellittää. Eläimet heräilivät pitkiltä uniltaan ja tulivat esiin piiloistaan.
“Jäädäänkö tähän?” Pimentotassu kysyi, vaikka hän nähtävästi oli päättänyt asian jo. Naaras pysähtyi ja katseli kuusia, joiden latvat olivat melko korkeita. Siellä täällä kasvoi myös pienempiä kuusia, joihin kiipeäminen hädin tuskin edes onnistui.
“Joo”, vastasin ja pysähdyin vähän matkan edemmäs Pimentotassusta. Liekkihäntä oli kertonut, että lumen alta paljastuisi monta suurta kiveä. Sateiden aikaan kivet olivat liukkaita sammalkerroksien vuoksi, ja moni oli nyrjäyttänyt jalkansa liukastuttuaan.
“Kiipeilläänkö ensin vähän? Toivottavasti kaikkien ei tarvitse osata sitä harjoituksissa, sillä osa oppilaista ovat ihan toivottomia. En ymmärrä, mikä siinä on niin vaikeaa upottaa kyntensä puuhun ja kiivetä”, naukaisin. Toivoin todella, että kiipeily olisi yksilötehtävä, koska minä tekisin silloin kaikkeni voittaakseni.
//Pimento?
// 495 sanaa
