Kylmäliekki
Kirjoittaja: Aura
Kylmäliekki laski katseensa tassuihinsa. Hän ei tiennyt mitä vastata Sulkavirralle. Kylmäliekki ei halunnut tunnustaa sitä itselleen saatikka toiselle kissalle, että hänen elämänsä oli helpottunut huomattavasti Jääviillon siirryttyä Eloklaanin leiriin vartijaksi. Kolli oli iloinen, että Henkäystähti ei välittänyt hänestä ja hän oli saanut pysyä tutussa, turvallisessa ympäristössä tuttujen kissojen kanssa. Vaikka nyt kun kolli katseli aukiota, harva kissa oli hänelle läheinen. Sukua kollilla kyllä piisasi. Hänen veljen, Kalmakuun tytär oli saanut juuri kaksi suloista pentua, Kamomillapennun ja Rosmariinipennun. Kylmäliekki päätti, että hän menisi tervehtimään Höyhenhallan jälkikasvua, kunhan hän vain löytäisi sopivan hetken.
“Kylmäliekki?” Sulkavirta naukaisi ja heilautti käpäläänsä harmaaturkkisen kissan näkökentän edessä. Kolli kohotti katsettaan hieman hämmentyneenä. Hän oli vaipunut omiin ajatuksiinsa, taas!
“Öhm, niin siis Jääviilto. Jääviilto on omanlainen. Kun hän on poissa, leiristä puuttuu sellainen jotain”, kolli mumisi ympäripyöreästi. Hän ei voinut ottaa sitä riskiä, että hän lausuisi veljestään muutaman pahan sanan ja ne kiirisivät oranssiturkkisen kissan korviin. Kolli piti siitä, että hänen elämänsä tuntui olevan juuri nyt tietyllä tapaa tasapainossa. Ei kollin elämään kuulunut soturien velvollisuuksien lisäksi oikein muuta, mutta Kylmäliekki piti rauhallisesta, leppoisasta ja suhteellisen lempeästä elämäntyylistään.
“Viihdytkö sinä kotileirissämme vai haluaisitko sinä päästä vahtimaan eloklaanilaisia? Kerta Henkäystähti on isäsi, niin voisin olettaa siirron onnistuvan”, Kylmäliekki kysyi naaraalta ystävällisellä äänensävyllä ja haukotteli sitten sanojensa päätteeksi. Että vahtivuorossa saattoikin olla tylsää! Kollin jalkoja tuntui syyhyttävän kovasti, hän halusi päästä kävelylle tai saalistamaan.
“Onko sinulla jotain sovittuna tämän vahtivuoron jälkeen? Ajattelin, että voisi olla mukava käydä kävelyllä ja vaikka saalistamassa”, kolli rohkaistui ehdottamaan naaraalle. Hän väläytti vielä sanojensa päätteeksi ystävällisen hymyn.
//Suklaa?!
