Orvokkitassu
Kirjoittaja: Ruska
Katselin hymyillen Höyhenpennun perään, pentu meni takaisin pentutarhaan. Huokaisin onnellisena, hän oli kyllä suloinen. Käännyin ympäri ja käppäilin oppilaiden pesälle, Mäyrätassu oli kadonnut. Eikä Sähkötuhoakaan näkynyt leirissä. Kai he olivat menneet harjoittelemaan. Katseeni osui Varissulkaan, kolli käveli ryhdikkäästi luokseni.
”Tänään harjoitellaan taistelua, Lumikkotassu tulee myös Tuimakatseen kanssa.” Hän sanoi ja osoitti Tuimakatsetta ja Lumikkotassua, jotka olivat jo uloskäynnillä. Kävelin Varissulan kanssa Lumikkotassun ja Tuimakatseen luo.
”Hei!” Sanoin onnellisesti ja tönäisin Lumikkotassua. Hän naurahti.
”Hei vaan!” Hän sanoi iloisesti. Kävelimme metsään, Tuimakatse ja Varussulka johtivat. Minä ja Lumikkotassu käveltiin perässä. Metsä oli lumoava, kun lunta oli joka puolella. Mestarimme johdattivat meidät aukiolle, kävelimme heidän luokseen.
”No niin, olemme perillä.” Varissulka aloitti. ”Harjoittelemme tänään taistelua, ja muistattehan pitää kynnet piilossa. Asettukaa vastakkain, ja kun sanon nyt saa aloittaa, saatte taistella.” Nyökäytin päätäni ymmärtäväisesti, asetuin vastapäätä Lumikkotassua. Kiersimme hetken kehää.
”Nyt saatte aloittaa.” Kuului Tuimakatseen terävä huuto. Syöksyin kohti Lumikkotassua, löin tassullani hänen kylkeä ja naaras horjahti. Lumikkotassu hyppäsi päälleni, kaaduin maahan ja kierähdin hänen vatsan alle. Taoin naaraan vatsaa takatassuillani ja hän väisti pian. Ennen kuin ehdin nousta ylös, hän sjöksyi uudestaan päälleni. Hän painoi etutassuillaan rintaani. Olin hävinnyt. Jatkoimme harjoittelua aurinkohuipun jälkeen, harjoittelimme kauan. Lopulta harjoitukset loppuivat, oli jo aika päästä leiriin ja syömään. Kävelimme metsässä, huohotin väsyneenä ja joka paikkaan sattui. Lumikkotassukin näytti väsyneeltä. Hymyilin hänelle ystävällisesti.
”Minkälaista oli?” Kysyin ja katsoin häntä korvat valppaasti pystyssä. Hän käänsi katseensa minuun.
//230 sanaa
//Lumikko?
