Varissulka
Kirjoittaja: Auroora
Korvanpäitäni poltteli, kun Aaltosalama kumartui nuuhkaisemaan jalkaani yrittäen päästä perille vamman vakavuudesta. Helpotuksekseni soturinaaras suoristautui pian, mutta hänen ehdotuksensa siitä, että nojaisin häneen leiriin kulkiessamme, ei ollenkaan saanut tasoitettua sydämeni kiivasta sykettä. Päinvastoin.
Pyöräytin silmiäni kun Aaltosalama ehdotti kantavansa minua.
“Älä luulekaan”, murahdin antamatta sen suurempaa reaktiota hänen härnäykselleen. “Ja minä pystyn kävelemään leiriin ilmankin tukea, kiitos vain.”
Todistaakseni väitteeni lähdin askeltemaan eteenpäin pitäen loukkaantuneen jalkani ilmassa. Onnistuin minä sentään liikkumaan, vaikka kävelyni olikin kömpelöä ja vaivalloista. Monta kertaa olin horjahtaa maahan ja parhaimmillaankin liikuin yhtä hurjan nopeasti kuin iäkäs etana. Pian Aaltosalama harppoi ohitseni ja mulkaisin häntä.
“Oletko varma? Tätä menoa olet perillä seuraavana lehtikatona”, hän sanoi kiusoitellen. Naaraan oranssi katse putosi jälleen jalkaani. “Ja sinun ei kyllä oikeasti pitäisi rasittaa sitä. Et yhtään auta Hehkuaskeleen työtä.”
Puuskahdin ärtyneenä ja pysähdyin. Soturi tosiaan halusi minun hyväksyvän hänen apunsa. Johtuiko se siitä, että hän halusi vain käydä hermoilleni laittamalla minut myöntämään heikkouteni vai siitä, että naaras tosiaan välitti minusta ja jalkaparastani? Oikealla vastauksella tuohon kysymykseen ei ollut kuitenkaan väliä. Aaltosalama oli nimittäin oikeassa: jos jatkaisin tätä kömpelöä kulkuani olisin leirissä vasta ensi yönä, eikä ollut mitään varmuutta siitä, että jalkani saapuisi mukanani. Huokaisin siis syvään ja linkkasin lähemmäs punaruskeaa soturia.
“Selvä sitten”, nurisin ja nojasin vasten Aaltosalaman kylkeä. Hänen turkkinsa tuntui lämpimältä vasten omaani. Jollain kummalla tavalla se tuntui myös turvalliselta, mutta mitään noin noloa en ikipäivänä sanoisi ääneen.
“Ehkä voisit sittenkin kantaa minut leiriin”, sanoin samalla, kun lähdimme kävelemään kohti kotia. “Minua väsyttää. Ethän jättäisi klaanitoveriasi pulaan? Olethan niin kovin mallikas soturi.”
//Aalto?
