Aaltosalama
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Sulkavirran uskollisuus kuolleen siskonsa periaatteelle oli liikuttavaa, mutta Aaltosalama ei voinut tuosta noin vain sivuuttaa järjen ääntä päässään. Lehtikato oli tavallista kylmempi ja jokainen tuoresaalis tuli tarpeeseen. Tuo lintu ei tulisi selviämään neljänneskuuta pidempään, ellei jokin toinen eläin ehtisi syömään sitä pois ennen kuin se nääntyisi nälkään.
Mutta sitten taas katsoessaan parhaan ystävänsä epätoivoa ja surua, hänen sydämensä suli. Miten hän voisi pyytää tätä pettämään lupauksensa? Aaltosalama tiesi, miltä menetys tuntui. Hän tiesi myös sen, että jos Ruostekukka olisi pyytänyt häntä lupaamaan jotakin ennen kuolemaansa, hän olisi pitänyt kynsin ja hampain kiinni siitä, jottei olisi rikkonut tuota lupausta.
“Miten me edes sitä auttaisimme?” Aaltosalama puri hammasta ja vilkaisi kauhusta tärisevää pikkulintua. “Emme tiedä, mikä sitä vaivaa, ja vaikka tietäisimme, emme osaisi varmastikaan parantaa sitä. Pahimmassa tapauksessa pahennamme vain sen oloa.” Vaikka hän kuinka pinnisteli keksiäkseen jotakin keinoa auttaa Sulkavirran uutta lintuystävää, hän tuli joka kerta samaan lopputulokseen: sen väistämättömään menehtymiseen.
//Sulkkis?
