Hilleripilvi
Kirjoittaja: EmppuOmppu
“Voi Laineliekki, meillä on niin paljon yhteistä!” Hilleripilvi henkäisi silmiään räpytellen. “Minäkään en pidä kuralätäköissä tarpomisesta! Menee ikuisuus saada tassut ja vatsakarvat puhtaaksi sen jälkeen. Inhoan kuran makua.” Täplikäs kolli pörhisteli karvojaan pelkästä ajatuksen aiheuttamasta tuntemuksesta.
Laineliekki katsoi häntä kulmat kurtussa, edelleen epäileväinen katse eri värisissä silmissään. Ennen kuin kumpikaan heistä ehti jatkaa meneillään olevaa hyvin mielenkiintoista keskustelua kuralätäköistä, Pikiturkan kutsuhuuto sai heidän huomionsa siirtymään toisaalle. Pitkäkarvainen, tummanharmaa naaras seisoi piikkihernetunnelin edustalla ja viittoili hännällään partion jäseniä tulemaan luokseen.
“No, kuralätäköt kutsuvat”, Hilleripilvi virnisti Laineliekille ja lähti tassuttamaan tämän rinnalla Pikiturkkia kohti. Myös aukion toisella laidalla oleilleet Pyräkkäpiru ja Myrskymahti olivat kuulleet kutsun ja olivat tulossa samaan suuntaan.
Partio lipui vaivihkaa ulos sateiseen metsään, ja Hilleripilvi tunsi jo nyt veden pehmittämän maa-aineksen täyttävän varpaidensa välit. Hän irvisti inhosta ja kääntyi vilkaisemaan muita kissoja – muutkaan eivät vaikuttaneet olevan tästä kelistä erityisen mielissään.
Myrskymahti ja Pyräkkäpiru kulkivat aivan Pikiturkin kannoilla hänen ja Laineliekin edessä. Kaikki olivat muuten hiljaa lukuun ottamatta edellä tassuttavien pentuetoverusten vaimeaa satunnaista puheensorinaa. Hilleripilvi päätti kääntyä jälleen Laineliekin puoleen juttuseuran toivossa.
“Millaistahan olisi omistaa pentuetoveri?” hän pohdiskeli ääneen ja kallisti sitten päätään katsoessaan siniharmaaseen naaraaseen. “Sinullakin taitaa olla sisaruksia, ellen väärin muista? Millaista se on?”
//Laine?
