Kortetuike
Pudistelin päätäni huvittuneena Varpulaulun sanoille. “Kissasta voi olla moneksi, jos tarve niin vaatii”, hymähdin ystävälleni ja jatkoin kävelemistä rajan viertä pitkin. “Minusta sinä voisit olla aivan yhtä hyvä isä kuin mestarikin, mikäli vain haluaisit sitä.”
“Haluaisitko sinä sitten isäksi?” Varpulaulun kysymys oli ollut odotettavissa, mutta silti se sai sisälmykseni kiemurtelemaan omituisesti. Ajatukseni karkasivat tahtomattanikin Korpikasteeseen. Haluaisinko minä olla isä? Entä haluaisiko Korpikaste olla emo? Voisimmeko me saada joskus oman perheen?
Minua alkoi yhtäkkiä nolostuttaa, että edes ajattelin moisia ajatuksia, kun emme olleet vielä kumppaneitakaan Korpikasteen kanssa. Ei ollut edes niin sanottua, että Korpikaste oli kiinnostunut minusta samalla tavalla kuin minä hänestä.
“En tiedä”, vastasin lopulta, katsellen varovasti toisaalle peitelläkseni hämmennystäni, “jos se on yhtä antoisaa kuin mestarina oleminen, ottaisin sen roolin mieluusti vastaan.” Huomasin edessäpäin ison kiven, johon olisi hyvä jättää tuoreemmat hajumerkit, ja suuntasin sitä kohti samalla kun sanoin: “Mutta me olemme vielä itsekin nuoria ja meillä on muitakin velvollisuuksia hoidettavana. Emmeköhän me ehdi huolehtia nuoremmistamme myöhemminkin.” Käännyin vilkaisemaan Varpulaulua hymyillen.
//Varpu tai Korpi??
