Helletassu
“Siellä ainakin osataan taistella, teistä ei ole mitään vastusta. Ei ainakaan typerästä mestaristasi!” Helletassu murisi ja huitaisi Pörriäistassun suuntaan pitääkseen kollin kaukana. “Sinun turkistasi ne täit ja muut ötökät ovat tarttuneet! Kannattaisi hakea vähän hiirensappea klaaninvanhimmilta?” Helletassu tiuskaisi ja pörhisteli turkkiaan. Hän vielä näyttäisi Pörriäistassulle ja antaisi toiselle selkään. Rajan tuntumassa oleva löyhkä sai Helletassun melkein yökkäämään, mutta kolli nielaisi kurkkuun nousseet nesteet ja näytti Pörriäistassulle kieltään. “Kokoontumisissa nähdään, jos sinä saat joskus nimesi. Sinuna en kuitenkaan pidättäisi hengitystä sen suhteen”, kollipppilas tuhisi ja loikki muutamalla loikalla rajan ylitse. Yök, pinttyyköhän tämä mädän raadon löyhkä turkkiini loppuelämäkseni, Helletassu ajatteli hieman kauhuissaan, mutta jatkoi itsepintaisesti matkaansa.
“Olet ihan kuin isäsi. Yhtä pentumainen ja heikkoluonteinen.”
Pörriäistassun kommentti sai Helletassun välittömästi kääntymään ja paljastamaan kyntensä. “Sano tuo uudelleen, niin revin korvasi irti”, Helletassu uhkasi katse leiskuen, mutta ei jäänyt odottamaan Pörriäistassun naukaisua, vaan syöksyi entisen toverinsa kimppuun sotahuutojen saattelemana. “Saat katua sitä, että sinä solvasit MINUN isääni”, punaturkki sähähti ja iski kyntensä Pörriäistassun poskiin.
//Pörri? D:
