Lätäkkölempi
”Hyvä, opit nopeasti”, Lätäkkölempi ilmoitti Apilatassulle, kun he olivat saaneet väistelyharjoituksen päätökseen. Apilatassu suoristi ryhtiään kuullessaan mestarinsa kehut. Lätäkkölempi asteli oppilaansa eteen ja muotoili hetken mielessään harjoitusten seuraavaa vaihetta. Hän ei halunnut opettaa kerralla liikaa, muttei myöskään liian vähää. Apilatassu oli pärjännyt kohtuullisen hyvin aiemmissa harjoituksissa, joten soturi uskoi hänen voivan oppia ensimmäisellä harjoituskerralla vielä enemmänkin.
”Näiden harjoitusten viimeinen osio on itsesi puolustaminen. Väistely voi toimia hetken, mutta vihollista ei voiteta vain loikkimalla. Jossain vaiheessa sinun on pakko käydä vastustajasi kimppuun joko kynsin tai hampain. Jos tänä iltana vihollinen hyökkäisi leiriin, en suosittelisi sinun hyökkäävän suinpäin vihollisen kimppuun. Sen sijaan voit hätistellä vihollista pois kynsilläsi väistöjen lomassa”, Lätäkkölempi selitti. Soturi pudottautui taas taisteluasentoon, kuvitteli eteensä vihollisen, loikkasi sivuun ja iski kynsillään kuviteltua vihollista, jonka jälkeen loikkasi uudelleen toiseen suuntaan. Sitten hän suoristi ryhtinsä ja kääntyi Apilatassun puoleen.
”Kokeillaan”, soturi komensi ja nyökkäsi oppilaalle merkiksi asettua jälleen kerran jo tutuksi tulleeseen asentoon. Apilatassu sai asennon kuntoon huomattavasti aiempia kertoja nopeammin, joten Lätäkkölempi aloitti varoittamatta hyökkäyksensä. Hän ponkaisi kohti oppilastaan tällä kertaa aavistuksen nopeammin. Apilatassun onnistui loikata sivuun. Hän oli jo nostamassa käpäläänsä ylös iskeäkseen Lätäkkölempeä kylkeen, mutta hopeinen soturi loikkasi varoittamatta uudelleen. Apilatassu reagoi nopeasti ja onnistui väistämään hyökkäyksen, jonka jälkeen oppilaalle jäi aikaa läimäyttää käpälällään Lätäkkölemmen takajalkaa. He jatkoivat hetken aikaa, kunnes tasiteluasennon, loikkien ja läimäisyjen yhdistely näytti sujuvan Apilatassulta kohtuullisen hyvin. Kun harjoitusta oli kestänyt tovi, Lätäkkölempi loikkasi itse kauemmas ja ilmoitti harjoituksen päättyvän.
”Ei hassummin”, soturi ilmoitti rauhallisella äänellä, ”huomaan, ettet ole luonnostasi mikään loistotaistelija, mutta harjoittelun avulla voit kehittyä hyväksi. Mitä enemmän panostat taistelutaitoihisi, sen parempi sinusta tulee. Vahvuutesi on selkeästi voimakkuutesi, jota sinun on opeteltava hyödyntämään, iskusi ovat voimakkaita.”
Apilatassu katsoi mestariaan päätään nyökytellen.
”Aion tehdä niin”, oppilas lupasi. Lätäkkölempi ei vaivautunut hymyilemään, mutta nyökäytti hyväksyvästi päätään.
”Voimme palata leiriin. Auringonlaskun aikaan osallistumme ensimmäiseen rajapartioosi, joten syö ja lepää ennen sitä”, raidallinen soturi ilmoitti.
//Apila?
