Aaltosalama

Kaksijalat mesosivat lammen rannalla. Ne repivät turkkeja päältään ja kävivät kokeilemassa sinisenä hehkuvaa vettä omituisilla lättätassuillaan. Aaltosalamasta näytti siltä kuin ne olisivat kokeilleet minkä lämpöistä vesi oli. Olettamus oli osunut oikeaan, sillä kohta ensimmäinen kaksijalka loikkasi veteen ulinan kera, ja vettä roiskui sen rannalla olevien toverien päälle. Kaksi muuta kaksijalkaa mölisivät ja hypähtelivät kauemmaksi kuin kylmissään, kunnes toinen niistä rohkaistui ja seurasi ensimmäisen perässä. Lopulta kaikki kolme kaksijalkaa polskivat lammessa edelleen mekastaen. Niiden uintityyli oli niin omituisen näköinen, että Aaltosalama ei ollut varma, räpistelivätkö ne henkensä edestä vai nauttivat olostaan.
Niiden leiri oli jäänyt vartioimatta. Nyt voisi olla tilaisuus ottaa selvää, miten monta kaksijalkaa paikalla oikeasti oli ja vaikuttivatko ne olevan jäämässä heidän reviirilleen pidemmäksi aikaa. Aaltosalama viittasi hännällään Harakkahaaveta tulemaan perässä, kun hän kiiti vatsakarvat ruohikkoa viistäen lähimmän kirjavan nahkapesän luokse, josta hän oli aiemmin nähnyt kaksijalkojen tulevan ulos.
Pesiä oli kaksi kappaletta ja niiden edustalla lojui monennäköistä rompetta. Ne olivat jättäneet tuoresaaliidensa rippeitä lojumaan valkoisten alustojen päälle. Aaltosalama nyrpisti nenäänsä kulkiessaan yhden alustan ohi. Hän ei olisi osannut pitää sitä ruokana, ellei olisi nähnyt selviä aterioimisen jälkiä.
“Tämä pesä on ainakin tyhjä”, Harakkahaave huikkasi kurkistettuaan sisälle yhden nahkapesän suuaukosta. Aaltosalama tassutti varovasti lähemmäksi ja kurkotti kaulaansa pitemmälle nähdäkseen paremmin. Pesän sisältä huokui tukahduttavaa lämpöä, johon sekoittuva kaksijalkojen etova löyhkä sai Aaltosalaman voimaan pahoin. Hän peruutti kauemmaksi karvojaan pörhistellen.
“Tarkistetaan tuo toinenkin.” Hän vilkaisi nopeasti rannan suuntaan – kaksijalat uiskentelivat edelleen lammessa. Kaipa ne hakivat vedestä viilennystä kun niiden pesät olivat niin tukahduttavia.
Toista pesää lähestyessään Aaltosalaman niskakarvat nousivat pystyyn, kun paha-aavistus juoksi hänen selkäpiitään pitkin. Hänestä tuntui kuin hän olisi kuullut pesässä liikettä. Hän oli aikeissa kehottaa edellä kulkevaa Harakkahaavetta olemaan varovainen, kun pesän seinään repesi ympyrän muotoinen aukko ja sisältä pisti esiin kaksijalan naama.
//Harakka?

