Sulkavirta
Kirjoittaja: Elandra
Sulkavirta naurahti kevyesti kuullessaan Kylmäliekin vitsailevan. Hän ei ollut kuvitellut harmaaturkkisen soturin osaavan moista, joten se oli todellakin positiivinen yllätys raidalliselle soturinaaraalle! Hän piti Kylmäliekistä koko ajan vain enemmän. Koskaan aiemmin Sulkavirta ei ollut päässyt näkemään, että savunharmaa kolli oli paljon muutakin kuin vain hiljainen hissukka, jolla ei ollut omaa ääntä lainkaan.
”Hmm… Etsitään jonkin eläimen laimea hajujälki ja seurataan sitä!” Sulkavirta ehdotti innostuen. Kylmäliekki kurtisti kulmiaan ja kallisti kysyvästi päätään.
”Ai.. Kyllä se käy, mutta miksi ihmeessä?” vanhempi kolli kysyi silmiään vilpittömänä räpytellen. Sulkavirta käsitti nopeasti, että oli käynyt suunnitelman läpi vain ja ainoastaan omassa päässään kertomatta siitä sen kummemmin Kylmäliekille.
”Jos kohtaamme partion Eloklaanin reviirillä, voimme kertoa seuranneemme sitä hajujälkeä. Silloin kukaan tuskin suuttuu meille rajan ylittämisestä”, Sulkavirta virnisti hyväntuulisesti ja viittoi Kylmäliekin jo perässään syvemmäs Eloklaanin reviirille. Harmaanruskean naaraan katse seilasi halki nummien, joita Eloklaanin reviirillä piisasi. Soturitar alkoi nopeasti haistella ilmaa, mutta kuten arvata saattoi, oli laimean hajujäljen etsiminen hänelle helpommin sanottu kuin tehty. Sulkavirran hajuaisti lieni yksi Kuolonklaanin surkeimmista, joten oli hyvä että hän löysi edes tuoreita hajujälkiä saalistaessaan.
”Tuota noin, taisin löytää pienen haasteen”, Sulkavirta naurahti ja katsahti Kylmäliekin suuntaan. Savunharmaa kolli oli keskittynyt haistelemaan ilmaa, mutta tämä käänsi kysyvän katseensa Sulkavirran puoleen:
”Niin?”
”Minusta tuntuu, että en minä löydä laimeita hajujälkiä. Hyvä että haistan edes partion, joka on kulkenut tästä ohi viimeksi”, Sulkavirta myönsi kiusaantuneesti irvistäen. Hän toivoi, että Kylmäliekin hajuaisti olisi hänen hajuaistiaan edes hieman parempi..
//Kylmä?
