Muurahaistassu
”Urgh!” Kaaduin, kun yllättävä voima iski oikeaan kylkeeni. Katsoin ylös ja huomasin sekä kuulin kyseessä olleen kotkan, sellaisen josta emo oli varoittanut usemman kerran. Pieni paniikki iski, mutta tajusin, että olin tarpeaksi hyvä taistelemaan tällaista typerää otusta vastaan. Kotka puristi kylkeäni ja pakotti minut rääkymään kivusta, jollaista en ollut koskaan tuntenut. Yritin potkia linnun vatsaa, mutta se ei liikahtanutkaan. Pahuksen sulat. Jatkoin potkimista, mutta takatassuni saivat vain hieman väriä itseensä. Kimppuuni hyökännyt lintu yritti nokkia kasvojani, mutta onnistuin väistämään sen yritykset juuri ja juuri. Korvani meinasi puolittua, mutta onnistuin vetämään sen päätäni vasten taroeaksi nopeasti.
Sain tassuni kotkan kasvojen lähelle, päätin käyttää omaa asettani hyväksi. Iskin kynteni suoraan kotkan silmään. Kujekulta oli kertonut, että linnun sokaistuttaminen olisi paras tapa puolustautua. Se kiljahti ja hellenti otettaan, mutta yritti silti selvästi tappaa minua. Käpälälleni tippui verta, joka valui linnun silmästä. Irvistin näkemästäni, mutta tiesin, että taisteleminen oli lähinnä verta ja kuolemaa.
Tunsin kyljessäni syvän viillon, joka oli todennäköisesti tullut kotkan toisesta käpälästä. Ulisin, mutta yritin pitää ajatukseni kasassa seuraavaa hyökkäystä varten. Jos kuolisin nyt, en koskaan saisi peitottua Rusakkotassua soturiarvioinnissa.
”Rääiks”, korviahuumaava ääni kuului nyt sivultani, kun Sädesäihke syöksyi kohti kotkan kylkeä ja onnistui kaatamaan sen. Harmikseni mestarini oli myös sivuvaikutuksena onnistunut vetämään osan vatsastani verille. Verta suorastaan satoi nurmelle, kun yritin nousta ylös. Uusi kivun aalto räjähti aivoissani, mutta en välittänyt siitä. Sädesäihke oli pulassa, sillä huomasin hänen nyt taistelemassa yksin kotkaa vastaan. Työnsin kivun mieleni perukoille ja lähdin apuun.
Hyppäsin vihaisen linnun päälle, se saisi tuntea kostoni hengessään. Silvoin nuoren yksilön kaulaa mahdollisimman nopeaa tahtia, mutta huomasin kynteni epätoimivuuden. Lintu ei nimittäin reagoinut lainkaan. Yritin purra lintua. Painoin leukojani yhteen niin kovaa, että kukaan kissa ei siitä selviäisi. Kotkan veri maistui suussani nyt entistä vahvempana, kun sitä pulppusi runsaasti linnun kaulasta. Olin valmis tappamaan.
”Äärh!” Sädesäihke päästi suustaan kammottavan äänen. Mitä hänelle oli tapahtunut?
//Säde?
