Lepakkohuuto
Kirjoittaja: Käärmis
Lepakkohuuto räpytteli silmiään tassuttaessaan ulos sotureiden pesästä. Hänet oltiin määrätty lähtemään rajapartioon. Kolli oli ollut nukkumassa ja hänet oltiin herätetty vain, jotta hänelle kerrottaisiin hänen lähtevän partioon. Kollia turhautti. Hän olisi vielä mielellään nukkunut vielä tovin.
Lepakkohuuto huomasi Pikiturkin seisovan jo uloskäyntitunnelin edessä ja Pyräkkäpirun aivan siinä lähettyvillä istuskelemassa. Tummanharmaa soturi nuolaisi pari kertaa rintaturkkiaan ennen kuin suuntasi muiden partion jäsenten luokse.
“Onko tässä kaikki?” Lepakkohuuto kysyi päästyään lähemmäs. Pikiturkki pudisteli päätään ja osoitti hännällään kohti Lehtituulta, joka viimeisteli hiirtä vähän matkan päässä.
“Sitten kun Lehtituuli on valmis, voimme lähteä matkaan”, Pikiturkki totesi. Lepakkohuuto nyökkäsi, istahti vielä alas ja alkoi nopeasti sukia turkkiaan. Jos hänellä olisi aikaa peseytyä, hän käyttäisi ajan mielellään. Ei hän voisi mennä partioon yhtenä isona takkupallona. Mitä jos toinen partio – tai vielä pahempaa Eloklaanin partio – näkisi hänet sillä tavoin.
Kun Lehtituuli liittyi viimein muiden kissojen joukkoon, Lepakkohuuto oli saanut itsensä suittua. Hän vain vielä varmisteli, että hänen turkkiinsa ei ollut jäänyt sukimattomia kohtia.
“Aika lähteä. Kerkeät sukia turkkiasi myöhemminkin”, Lehtituuli naukaisi tönäisten kollia hieman. Tummanharmaa soturi katsoi naarasta äreästi kieli vielä ulkona, mutta nousi silti ylös.
Partio suuntasi ulos ja lähti heti ensimmäiseksi kohti Eloklaanin kanssa jaettua rajaa. Pikiturkki oli partion johdossa, hänen takanaan kulki Pyräkkäpiru, puoliverisen kollin jälkeen tuli Lepakkohuuto ja perää piti Lehtituuli. Eloklaanin rajalle lähteminen ei ilahduttanut Lepakkohuutoa sitten lainkaan.
“Ei sitten parempaa paikkaa aloittaa olisi voinut päättää”, hän mutisi uupuneen kuuloisena ja pyöräytti silmiään.
//Pyräkkä?
