Hilleripilvi
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Oppilaalta tuntui menevän täysin ohi koko metsästyspartion pointti. Kyse ei ollut mistään kilpailusta saatika omien saalistustaitojensa todistelusta – vaikka toki niistä sai mukavasti lisäpisteitä klaanitoverien silmissä – vaan nälkäisten suiden ruokkimisesta. Pääasia oli, että saalista tuli, riippumatta siitä, miten vähäistä se oli.
“Niin, on tämä parempi kuin ei mitään”, Hilleripilvi myönteli naarasta. Hän vilkaisi jalkojensa juuressa retkottavaa eläintä, josta valuva veri värjäsi paraikaa lunta punaiseksi. Kyllähän se hyvältä tuntui, kun pystyi sanomaan saaneensa saalista.
“Meillä on vielä jonkin verran aikaa”, hän tuumasi sitten tähyillessään himmenevälle taivaalle. “Jos yhdistämme voimamme, saatamme löytää saalista paremmin.”
“Lähettyvillä ei haise, kuulu tai näy merkkiäkään mistään elävästä”, Lainetassu sihahti hännänpäätään selvästi turhautuneena koukistellen.
“Ei yrittäminen tapakaan.” Täplikäs kolli venytti etutassunsa pitkälle eteen venytystä varten. Sen jälkeen hän suoristautui ja ravisteli itseään. “Ainakaan tässä tapauksessa.” Pieni virne levisi hänen naamalleen.
Soturi noukki oravan ylös hännästä ja kantoi sen läheisen puun alle. Aivan sen juuressa oli oravanmentävä kolo, jonne hän työnsi saaliin ja peitteli sen vielä lumella.
“Meidän täytyy vain muistaa palata hakemaan tämä ennen kuin lähdemme takaisin”, hän kääntyi maukumaan Lainetassulle.
//Laine?
