Harakkahaave
Kirjoittaja: Saaga
Katsoin isää hetken hymyillen. Mitäköhän hän ajatteli juuri nyt? Hymyilin hiukan leveämmin.
“Minun pitää varmaan mennä valmistautumaan vartioon, mutta jutellaan taas pian, isä. Rakastan sinua”, sanoin iloisesti ja kipittelin pois. Vartioisimme siskon kanssa leiriä yön yli soturiseremonian jälkeen. Se vain kuului tapoihin eikä tapoja kuulunut kyseenalaistaa. Yöstä oli tulossa kohtalaisen lämmin onneksi. Arvelin myös ettei sataisi, sillä taivas oli miltei pilvetön. Etsiskelin siskon kissojen joukosta.
Kävelimme Hiljaisuusvarjon kanssa partiomme perässä. Tassuttelin pongahdellen ylös alas. Tämä oli ensimmäinen partioni soturina. Olin hyvin innoissani varsinkin siitä, että sain kokea tämän isän kanssa. Ilma oli sateinen tai ainakin enteili sadetta, mutta minua ei haitannut kamalasti.
“Oliko sinun ensimmäinen partiosi saalistus- vai rajapartio?” kysyin isältä katsoen häntä iloisesti. Tuntui, että soturina olo oli vieläkin kivempaa kuin oppilaana olo ja varsinkin, kun ei tarvinnut työskennellä Loiskevarjon kanssa. Se inhottava ketunläjä oli repäissyt korvani auki suuttuessaan. En olisi varmaan ikinä päässyt soturiksi, jos se olisi ollut täysin hänestä kiinni.
//Hilju?
