Järkäletassu
Kirjoittaja: Aura
Järkäletassu katsoi neutraalilla ilmeellä Kylmäliekin käpälää, johon oli näköjään sattunut – rusahduksesta ja sen asennosta päätellen. Kollin sinertävät silmät katsoivat seuraavaksi Tyrskytassuun eivätkä havainneet kollissa mitään näkyvää muutosta. Kuten itkua ja siitä punertuvia silmiä. Siitä hän päätteli, että tilanne oli neutraali ja kollioppilaan reaktio osoitti, ettei hän ollut täysin pehmokisu. Vaikka erakkosukuinen olikin, ties vaikka oikein kotikisuja olisi suvussa! Järkäletassu siristeli silmiään, jotain kotikisumaista toisessa oli.. Kenties ne olivat nuo vaaleanvihreät silmät, joihin Järkäletassu tuntui koko ajan jäävän kiinni. Kaipa ne johtuivat siitä, että ne olivat niin typerät ja pehmokisumaiset! Huomaamattaan hänen kasvoilleen oli noussut vihainen katse, se johtui täysin varmasti tuon typeristä silmistä. Hankkiutuisi silmistään eroon. Järkäletassu tuhahti ja lähti seuraamaan muita, yrittäen kulkea hieman Tyrskytassun edellä, jotta viestisi olevansa arvojärjestyksessä ylempänä. Selvästi ylempänä. Kun Järkäletassu puhui toiselle, Tyrskytassu ei edes vaivautunut vastaamaan. Ainoastaan hymyili pirteästi. Se sai kollin vihaiseksi ja nolostunut puna nousi hänen kasvoilleen, typerä kolli piti häntä vain pilkkanaan eikä edes vastannut. Oliko tuo ollut henkilökohtainen hyökkäys? Taatusti. Hetki sitten he olivat ohittaneet Kylmäliekin, kollin tassu oli selvästi kipeä, kun sillä lailla nilkutti menemään. Onneksi heidän ei tarvinnut kulkea loukkaantuneen soturin mukaan, sillä muuten he eivät ikinä pääsisi leiriin, joka onneksi alkoi häämöttää heidän edessään. Nyt Järkäletassu pääsisi Tyrskytassusta eroon ja nappaisi vielä makoisaa tuoresaalista itselleen. Kun he saapuivat leiriin, Tuimakatse päästi heidät vapaalle ja antoi luvan syöntiin. Järkäletassu nyökkäsi toiselle kunnioittavasti ja huomasi sitten Tyrskytassun menneen hänen ohitseen tuoresaaliskasalle. Kolli lähti kiireesti toisen perään, mutta hänen epäonnekseen Tyrskytassu nappasi viimeisen hiiren. Järkäletassu tuijotti toista edelleen hieman vihaisesti, kun hän ehdotti hiiren jakamista ja naukui, että he olivat toimineet hyvin tiiminä. Järkäletassu muisteli Tyrskytassun aiempaa hymyä ja yritti matkia sitä, vaikka todellisuudessa hän näytti naurettavalta. ”Jakaa sen kanssasi? Sehän.. sopii. Ja olet oikeassa, olimme hyvä tiimi”, Järkäletassu naukui varovaisesti ja lähti toisen perässä kauemmas tyhjästä tuoresaaliskasasta. Hän vilkaisi oppilaiden pesän lähettyvillä olevaa nuorisojoukkoa ja Huomenkyyhkyä. Hän sitten kääntyi ja työnsi kuononsa lähes suoraan raidallisen kollin posken ja korvan lähelle, hipoen toisen turkkia. ”Mitä sinä juonittelet? Se sinun hymysi vai mikä se oli?” Järkäletassu tiukkasi ja katsoi toista vaativasti.
//Tyrsky?
// 341 sanaa
