Pimentovarjo
Kirjoittaja: Auroora
Jääviillon hermoille oli aivan liian helppoa käydä silloinkin, kun en siihen pyrkinyt. Se tuntui kuuluvan kollin perusluonteeseen: hän kiihtyi pienestä ja reagoi kaikkeen. Hänen sanansa eivät hätkäyttäneet minua, vaan silmäilin soturia naama kylmillä peruslukemilla, kuten yleensä. Minua hiukan hämmensi kuitenkin, miten halukas Jääviilto vaikutti olevan auttamaan minua. Tai no, ei hän mitenkään kovin suoraan tarjoutunut avuksi, mutta jo se tuntui kummalliselta, että soturi oli ylipäätään avoin ajatukselle.
”Miksi minä haluaisin tai tarvitsisin sinun apuasi?” tuhahdin hiukan ylimielisesti. Minulla ei kuitenkaan tuntunut tällä kertaa olevan varaa pitää ylpeydestäni kiinni. Henkäystähden antama tehtävä tuntui mahdottomalta, joten tarvitsin kipeästi kaiken avun minkä vain kykenin saamaan. En tiennyt, olisiko kenestäkään muusta hyötyä kuin Jääviillosta: hän oli ollut Eloklaanissa vartijana ja oli lisäksi tarpeeksi limanuljaska turvautumaan hämärämpiinkin keinoihin.
”Tai ihan sama”, murahdin ennen kuin kolli taas ehti räjähtää raivosta. ”Selvä. Olen samaa mieltä siitä, että meidän on ehkä turvauduttava koviin otteisiin. Mutta se on tehtävä hienovaraisesti. Onko sinusta siihen? En halua, että koko klaani pääsee perille tekemisistämme.”
//Jää?
SuperKP-boosti käytössä
