Sähkötassu
Kirjoittaja: Lonely Warrior
”Tiputassu pystyy hankkimaan meille yrttejä peittämään hajumme, mutta minun pitää ensin kertoa hänelle suunnitelmasta, jos päätätte olla mukana”, Lehtitassu selitti silmäillen meitä arvioivasti. Silmäni siristyivät mietteliäinä. Tämä taisi olla Lehtitassun yritys todistaa kykenevänsä aukottomaan suunnitelmaan, ja olin kyllä kiinnostunut näkemään miten se toteutuisi, mutta silti osallisuuteni riippuisi erilaisista ehdoista.
”Eli, suunnitelmasi on tarkkailla kissojen liikkeitä leirin ja reviirimme välillä. Entä jos tappaja ei olekaan kuolonklaanilainen? Silloin suunnitelma ei toimi,” heitin kohdaten Lehtitassun salaperäisin olemuksen vakain silmin, ”ja muutenkin, olettaen, että haluat virittää ansan leirin ulkopuolelle, miten ajattelit sen toteuttaa, kun et ole pääsemässä sinne ilman valvovaa silmää?” Halusin tietää suunnitelman kokovaltaisuudessaan, enne kuin lupautuisin mihinkään. Minusta oli outoa, kuinka helposti Lehtitassu oli kertonut suunnitelmastaan meille. Hän vain vuosi suunnitelmansa ulos sen kummemmitta puristuksitta. Eihän naaras tuntenut minuakaan niin hyvin, että olisi voinut tietää minun olevan syytön. Olinhan minä löytänyt kaksi ruumista yksikseni.
”Olen miettinyt tätäkin. Jos tappaja ei ole kuolonklaanilainen, ainakin tiedämme sen, vaikkakin epäilen sitä, että tappaja ei olisi kuolonklaanista. Mikä motiivi klaanin ulkopuolisella tappajalla olisi?” Lehtitassu perusteli katse kiinteästi minuun kohdistettuna. Ilmeeni muuttui tyytyväiseksi ja nyökkäsin hyväksyvästi naaraalle. Mielestäni soturioppilaan mietteet kävivät järkeen ja laaja ja järjellinen vastaus osoitti hänen miettineen asiaa. Olin joskus itsekin miettinyt kyseistä ajatusta, enkä keksinyt mitään syytä miksi joku Kuolonklaaniin liittymätön erakko haluaisi järjestelmällisesti tuhota Kuolonklaanin. Toisaalta, emme tienneet oliko Kuolonklaani joskus tehnyt vääryyttä jollekin erakolle, joka nyt olisi palannut kostonhaluisena.
Sitten oli Eloklaani. Kukaan ei odottaisi tällaista kieroutta itse ystävällisyyden klaanilta, joten heille suunnitelma olisi kerrassaan loistava. Siltikään en uskonut sen olevan mahdollista, sillä ystävällinen kissajoukko ei harjoittaisi kissojen massamurhaamista. Se ei kävisi järkeen ollenkaan. Uskoin logiikkaan.
Sitten Lehtitassu jatkoi:
”Ja mitä toiseen pointtiisi tulee, meidän täytyy joko poistua leiristä salaa, tai yrittää harhauttaa mestareitamme ulkona ollessamme. Jos ette halua ensimmäistä vaihtoehtoa, ehdotan, että pyydämme päästä harjoituksiin yhdessä. Voin tehdä suunnitelman harhauttamiseen, kun sen aika tulee. Haluatteko mieluummin kadota leiristä salasta vai harhautammeko?”
”Ehdottomasti suosimme säännöissä sallittuja menetelmiä, ainakin ensisijaisesti. Ja ennen, kuin kukaan lupautuu mihinkään haluan esittää ehtoni ”, tokaisin rauhallisen eleettömästi ennen kuin Sulkatassu ehtisi ilmoittaa mielipiteensä. Sisareni olisi miltei varmasti mukana Lehtitassun suunnitelmassa, jos siihen liittyisi seikkailu. Pysyttiin sitten säännöissä tai ei.
”Suostuakseni vaadin näiden ehtojen täyttyvän: Pysymme sääntöjen suojassa niin kauan, kuin se on mahdollista ja siirrymme määräysten toiselle puolelle vain ja ainoastaan kun se on viimeinen ja kaikista parhain vaihtoehto. Toiseksi, minulla ja Sulkatassulla tulee olla oikeus kieltäytyä suunnitelmassa esiintyvistä tehtävistä, jos niin tahdomme tai parhaaksi koemme. Ja viimeisenä, jos alamme rikkomaan sääntöjä, niin jokaisen osallisen on luvattava, ettei kiinni jäätyään paljasta ketään muista osallisista”, latelin joustamattomasti. Lehtitassulla ei olisi varaa kieltäytyä, sillä hän oli kertonut suunnitelmansa jo meille, enkä myöskään uskonut, että hän kääntyisi muiden oppilaiden puoleen, sillä en ollut nähnyt häntä paljoakaan muiden, kuin hänen veljensä kanssa. Ja no, meidän kanssamme.
Tietenkin ehdot olivat minun ja Sulkatassun etua ajavia, mutta ei se silti tarkoittanut, että kun pienikin ongelma kohtaisi meitä irtisanoisimme itsemme suunnitelmasta. Halusin vain varmistaa takaportin jos kävisi niin, että se olisi ainoa ratkaisu. Jos lupautuisimme mukaan, luonnollisesti olisimme siinä yhtä täysillä mukana kuin muutkin, mutta en halunnut, että Sulkatassua tai minua yritettäisiin heittää hirviön alle. En tuntenut Lehtitassua niin hyvin, ettenkö voisi epäillä, etteikö hän olisi valmis pelastamaan oman nahkansa, vaikka muut kärsisivät.
Vilkaisin Sulkatassuun katseellani viestien, että haluaisin kuulla hänen näkemyksensä asiasta ja ylipäätään koko suunnitelmasta ennen Lehtitassun ajatusten kuulemista.
//Sulka?
547 sanaa
