Jääviilto
Kirjoittaja: Elandra
Jääviilto oli taas vähällä räjähtää, kun Pimentovarjo kuulosti siltä, ettei suostuisi ottamaan vastaan kollikissan pyyteetöntä apua. Kolli kirosi mustaturkkisen naaraan mielessään kaikilla haukkumasanoilla mitä hän tiesi. Jos naaras olisi jatkanut typeryyksien laukomista, olisi Jääviilto oikeasti saattanut iskeä kyntensä vasten soturin kasvoja empimättä ollenkaan. Se ei olisi ollut järin viisasta, mutta harvemmin Jääviillon teot sellaisia olivat. Kolli oli täysin tunteidensa vietävissä. Jos joku ärsytti häntä, niin sai se joku myös maksaa siitä.
”Mikä sinua oikein risoo, kun sinun täytyy kaiken aikaa epäillä minun kykyjäni?!” Jääviilto ärähti karvat pystyssä ja katsoi Pimentovarjoa inhoten, ”kenties sinä itse epäilet itseäsi ja heijastat oman epävarmuutesi minuun! Miksi sinä edes tahdot selvittää niin kiihkeästi sen, kuka meidät petti?”
Kuten tavallisesti, Jääviilto ei ollut miettinyt sanojaan lainkaan ennen kuin päästi ne ulos suustaan, joten yhtäkkiä hän jäi miettimään omia sanojaan. Hänen puheissaan oli järkeä – kenties ensimmäistä kertaa koskaan. Siihen täytyi olla jokin syy, että Pimentovarjo halusi niin kovasti löytää petturin.
//Pimento?
