Tuiskutassu
Kirjoittaja: Ampiainen
Makoilin maakualusilla ja yritin saada unta, se ei kyllä ollut helppoa. En tiennyt syytä siihen miksi en saanut unta. Monen hetken kuluttua luovuttin ja nousin seisomaan. Aloin sukia turkkiani pitkin ja hitain vedoin. Haukotelin syvään mutta en välittänyt väsymyksestä vaan kipitin nopeasti ulos pesästä ja lähdin luikkimaan kohti Kamomillatassu nimistä vanhempaa oppilasta.
”Hei, kamomillatassu!” kehrään. Kamomillatassu siirsi ruskeiden silmiensä katseen siirtymään minuun.
”Ai, hei Tuiskutassu”, naaras vastasi kummissaan. Heilutelin häntääni edestakaisin jekkuilevasti.
”Haluatko jutella?” kehrään. Kamomillatassu kallistaa päätään mutta nyökkää hetken miettimisen jälkeen. Istuudun vanhemman naaraan viereen leveästi hymyillen.
”Kamomillatassu, minkä soturinimen sinä haluaisit saada?” kysyn uteliaana.
”Kamomillavarjo, kamomillahalla tai kamomillapyörre, miten niin?” naaras maukui.
”Olen vain utelias! Minä haluaisin olla tuiskuviima, tuiskupyry, tuiskutuuli tai tuiskulampi! Mutta minä pelkään että henkäystähti voisi nimittää minut tuiskuviilloksi näiden arpien takia tai vaikka tuiskuarpi mutta minä en halua mitään sellaista nimeä!” kerron. Kamomillatassu päästi pienen mrau-naurahduksen.
”Tuiskutassu, minusta tuiskuviilto taikka tuiskuarpi ei sovi sinun kaltaisellesi kissalle”, naaras kehrää.
