Höyhenpentu
Kirjoittaja: Saaga
Nostin pääni unisena. Olin pentutarhassa johon olin nukahtanut edellis iltana. Haukottelin ja kömmin ylös pesästä, jossa minä veljeni ja emoni nukuimme. Venyttelin lihaksiani. Tunsin kuinka tuore energia oli vallannut minut. Ravistelin turkkiani ja haukottelin taas raukeana. Kiipesin pois pesästä ja tassutin ulos pentutarhasta jäkäläverhon läpi. Ulkona oli lämpimämpi kuin eilen mutta ei todellakaan lämmin. Ravistelin turkkiani ja ojentelin jäseniäni. Tuntui hurjalta kuinka olin yhtäkkiä kasvanut niin paljon vaikka olinkin aika pienikokoinen ikäisekseni. Tunsin itseni kömpelöksi ja liian iso tassuiseksi muuhun vartalooni nähden. Astelin hieman eteenpäin ja katsahdin ympäri leiriä nopesti etsien ystävääni. Lumikkotassu oli varmasti nukkumassa. Ajattelin koska oli kuitenkin aika aikainen aamu. Päätin tassutella oppilaiden pesälle. Emmin hiukan sen edessä mutta menin sitten sisään itsevarmana. Varoin etten astuisi Mäyrätassun hännälle ja puikahdin Orvokkitassun ohi Lumikkotassun pesän luokse. Pesä oli kylmä eikä siinä ollut nukuttu hetkeen. Ohitin taas Orvokkitassun ja hypähdin hieman sivulle etten olisi saanut kuonoon Mäyrätassulta. “Mitä sinä täällä teet?” hän kysyi huvittuneena mutta tiukkana. “Öh olin vain etsimässä Lumikkotassua, oletko nähnyt häntä?” sanoin niin yllättyneenä. “En mutta et saisi olla täällä anna meidän nukkua!” Mäyrätassu lähestulkoon murisi. Nyökkäsin peloissani ja puikahdin ulos pesästä. Tassuttelin katsomaan oliko tunnelini täyttynyt taas lumesta mutta onnekseni sain huomata, että tunnelin suu oli hieman kapeampi mutta aloin töihin ja kaavin lumet pois ja pujahdin sisään kyyryssä. Pujahdin kammiooni ja sain huomata ettei se ollut muuttunut mutta en mahtunut sinne enää niin hyvin. Olinhan kaivanut tunnelin aikoja sitten.
// 235 sanaa
