Villitassu
Kirjoittaja: Tipu
Jaaha, olin todella siis nukahtanut? Sillä kun heräsin, olin taas pesässäni. Hetkinen? Oliko Karhumyrky kantanut minut tänne? Se kolli teki mitä? Hieroin silmiäni, katsellen ympärilleni, useat oppilaat nukluivat, mutta esim Lauhatassu heräili juuri. Auringon nousuun ei olisi siis ollut kauaa. Aloin siistiä turkkiani, eilliseltä mellakoinnilta. Arvasin mestarini, Karhumyrskyn nukkuvan yhä. Korjaisin asian kunhan saisin turkkini kiiltämään. Se olisi siinä.. mietin katsoen kaulusta, jota tiesin olla edes yrittämättä. Siinä olisi epätoivon kasa, jota ei suoristaisi mikään. Tassutin aukiolle, lähtien hakemaan vettä, litkin sitä niin paljon kun jaksoin, katsoen aukiota. Hiljalleen kissat heräilisivät. Mutta ei minun Karhuni. Antaakko toisen nukkua? Menisinkö tuppautumaan jonkun muun harjoituksiin syyllä mestarini on unikeko? Tassutin lopulta kuitenkin soturien pesälle, istahtaen mestarini eteen. Tökkäsin päälläni toisen päätä.
”Mitä taas?”, kolli murahti käheällä äänellä, yllättyen kuitenkin ilmeestä päätelleen nähdessään minut. Katsahdin toiseen huvittuneena, ainakin hän heräisi, eikä tarvittaisi läheisyyttä siihen.
”Harjoitukset?”, kysäisin, pitäen katseeni toisen meripihkaisissa silmissä. Tajusin että aamu herätys teki kenestä vain ärtyisän, eikä tämä olisi niinkään henkilökohtaista. Häntäni huiski pölyä maasta tieltään, heiluessaan.
”Kerkeät myöhemminkin.. Anna minun nyt nukkua hetki, mene sinäkin jatkamaan unia”, toinen haukotteli. Katsoin häntä turhautuneena, tehden päätöksen että lähtisin jonkun muun mukaan pian harjoittelemaan, jos kolli ei kunnioittaisi joka aamuista herätystäni. Katsoin aukiota. Kenen mukaan menisin? Ihan sama kuka se olisi, kuka vain kuka osaisi jatkaa liikkeitäni. Katsahdin aukiota. Tuhkajuova ja Lauhatassu! Kipitin kaksikon luokse, tietäen että nyt minun olisi avattava suuni. Moni muu kuin Karhumyrsky ei tajuisi tuijotustani.
”Hei! Karhumyrsky on unikeko, enhän mitenkään mahtuisi mukaanne?”, Kysäisin, katsoen kaksikkoon, jos en pääsisi, menisin häiritsemään muita mestareita ja sotureita, jos pääsisin mukaan tästä voisi tulla aivan opettavainen kerta. Meinaan olihan toinen varmasti kokeneenpi soturi kuin muuan unikekoni. Mutta en voinut kieltää Karhumyrskyn olevan söpö, olihan kolli sentään jaksanut vaivautua mukaani illalla, sekä kantaa minut pois, ehkä toinen ansaitsisi unensa?
//293 sanaa
//Karhu? Lauha? Tuhka?
