Myrskypentu
Kirjoittaja: Auroora
Myrskypentu oli juuri saamassa kiinni lihavan hiiren, kun hänen unensa keskeytettiin. Syypäänä olivat ketkäpä muutkaan kuin Pyräkkäpentu ja Kaamospentu, joista etenkin jälkimmäinen piti kovaa mekkalaa. Ei sillä, että mekkala olisi muuten haitannut Myrskypentua, päinvastoin: hän kovin nautti metelistä ja melskeestä. Uni oli kuitenkin päättynyt juuri kesken hyvän kohdan.
Myrskypentu raotti silmiään ja katseli unihiekan läpi sisaruksiaan. Naaraspentu oli vielä puoliksi unten mailla, mutta pelkästään sanan ”leikki” kuuleminen sai hänet ponkaisemaan pystyyn. Pimentovarjo säpsähti hiukan, kun kookas pentu syöksähti salamana hänen viereltään sisarustensa luo.
”Sanoiko joku haluavansa leikkiä?” Myrskypentu kysyi innoissaan häntä ilosta kiemurrellen. Mikään ei ollut parempaa kuin leikkiminen! Ehkä mestareiden oppilaille pitämät harjoitukset olisivat, mutta niihin ei pentuja jostain syystä päästetty. Hiirenkorvan harjoituksista kuullessaan Myrskypentu oli ollut jo valmis livahtamaan yön turvin pentutarhasta kisailuun osallistuakseen, mutta Pimentovarjo oli kumma kyllä arvannut hänen aikeensa. Mielestänsä Myrskypentu oli hiipinyt hänen viereltään hipihiljaa, mutta jotenkin vain hänen emonsa oli saanut hänet kannettua takaisin nukkumaan.
”Sanoin. Onko sinulla sammalta korvissa?” Kaamospentu kysyi tuhahtaen. Sammalta?
”Ei tietenkään”, Myrskypentu vastasi hämmentyneenä. Hän piti korvansa puhtaina, tai jos niiden peseminen joskus unohtuikin, Pimentovarjo teki sen hänen puolestaan. Naaraspentu päätti jättää veljensä kommentin huomiotta.
”Mitä leikitään? Haluatteko leikkiä taistelua?” Myrskypentu kysyi ja laskeutui vaanimisasentoon. ”Te olette eloklaanilaisia, jotka tunkeutuvat meidän reviirillemme! Ja minä olen urhea Kuolonklaanin soturi, joka puolustaa klaaniaan viimeiseen hengenvetoon!”
//Pyräkkä?
