Sähkötassu
Kirjoittaja: Lonely Warrior
”Tässä on kaikki”, Tiputassu sanoi samalla tuoden sammalet luoksemme. Parantajaoppilas oli käyttäytynyt koko keskustelun ajan varsin tyynesti, eikä hänen kärttyisyydestään ollut tietoakaan. Ehkä joku Kuolonklaanilainen oli sanonut hieman kovemmin asiasta nuorelle oppilaalle ja se oli havahduttanut hänet tosielämään. No, eipä sitä tiennyt, eikä minua pahemmin kiinnostanutkaan.
Tuimatassu pujahti jo ulos pesästä kantaen puolet sammaleista mukanaan ja jättäen minut vielä viemään keskustelun loppuun. Katsahdin Tiputassuun ja sanoin:
”Kiitoksia. Pidämme huolen, että varastonne täyttyy uudestaan ”, tokaisin kohteliaalla äänellä, muttei se kuitenkaan ystävällinen ollut. Vain kohtelias ja muuten tunteiltaan mitäänsanomaton. Nappasin sammalet hampaisiini ja käännyin ympäri ja poistuin pesästä Tuimatassun perään. Saavutinkin tummanharmaan oppilaan vielä ennen, kuin hän oli saavuttanut pentutarhan.
Yhdessä saimme homman melko nopeasti hoidettua ja nyt oli enää jäljellä vanhojen alusten vieminen.
”Viedäänkö vielä nuo?” Tuimatassu kysyi luoden keltaisen katseensa minuun. Nyökkäsin kollille ja suuntasin nappaamaan osan hävitettävistä alusista ja lähdimme viemään niitä pois.
Olimme saaneet askareemme tehtyä ja olin ajautunut niiden valmistumisen jälkeen oppilaidenpesän eteen. Nyt, kun mielelleni ei ollut mitään ajateltavaa, viime iltaiset tapahtumat pyrkivät mieleeni:
Olimme juuri työntymässä oppilaiden pesään yöpuulle, kun olimme kuulleet itse klaaninpäällikön äänen, joka oli pyytänyt meitä hieman tiukalla sävyllä pysähtymään ja jäämään heidän luokseen hetkeksi. Karvani olivat nousta pystyyn, kun kääntyessäni näin mestareistamme ja vanhemmistamme koostuvan kaartin, mutta sain kuitenkin ulkoisen olemuksen pysymään aisoissa. Mielessäni yritin vakuutella itselleni, että emme olleet jääneet kiinni, vaan heillä oli jotain muuta sanottavaa.
”Eloklaanin päällikkö kävi täällä päivä ennen harjoituksia”, Punatähti aloitti samalla vilkaisten minua ja sisartani vuorollaan. Vetäisin henkeä hieman syvemmin, melkein kuin huokaisten, mutta huomaamattomammin. Sulkatassun kellertävän vihreät silmät katsahtivat minuun, mutta en niitä kauaa ehtinyt nähdä, kun kohdistin katseeni Punatähteen. Katsoin häneen pelkäämättä, mutta en kuitenkaan uhmaavasti. Ymmärsin kyllä, että rangaistus oli aiheellinen.
Kuulin, kuinka Sulkatassu yritti valehdella meitä ulos tilanteesta, mutta isän huokauksesta päätellen he tiesivät hänen yrittävän huijata. Lopulta Sulkatassu tunnusti kuitenkin, sillä Jyrkänneloikka oli esittänyt lisää hänen väitteitään vastaan olevia todisteita.
”Hyvä, että tunnustit lopulta. Ette kuitenkaan pääse tästä näin helpolla. Pysytte molemmat ainakin kolme kuuta pidempään oppilaina, jotta ymmärtäisitte tekojenne seuraukset”, Punatähti julisti vihreissä silmissään määrätietoisuus kimaltaen. Kolme kuuta… Kolme kuuta lisää oppilaina sen typerän reissun takia?! Kynteni puristivat maata lujasti. Tämä oli saada minut katumaan koko seikkailua, mutta tiesin, että olin tehnyt täysin oikean ratkaisun, kun en ollut päästänyt Sulkatassua sinne yksin.
”Olen pahoillani”, murahdin kuivasti luoden tyhjän katseen kissojen tassuihin, sen jälkeen käännyin ympäri ja poistuin paikalta Sulkatassun kanssa. Minua kiusasi niin kovasti saamamme rangaistus. Kaikki tekemäni työ valui hukkaan! En silti ollut alkanut nöyristellen anomaan vapautusta saamastani rangaistuksestani, sillä se olisi aivan liian alentavaa. Minun olisi maksettava tämä hinta, sillä itse olin mennyt tekemään jotain minkä tiesin olevan väärin. Olin kuitenkin tyytyväinen siihen, että olin pitänyt kiinni arvoistani. Perhe oli kaikkein tärkein.
Havahduin tuosta hieman sieluani kipristelevästä muistosta ja kohdensin katseeni taivaalle. Yritin päästä sellaiseen mentaliteettiin, ettei tämä kolmen kuun lisäaika ollut maailmanloppu, mutta siihen ajattelumaailmaan tuntui olevan todella hankala päästä. *Saat ainakin enemmän koulutusta kuin muut.* Ei se ajatuskaan tuntunut oikein miltään. Mietin myös sitä, kuinka pettyneitä vanhempani minuun olivat.
Katselin, kuinka Tuhkajuova jutteli klaanin uudelle tulokkaalle Hadekselle. En omannut vielä mielipidettä tuosta valkeasta kollista, mutta halusin silti tarkkailla tätä ja tämän tekemisiä.
//Jatkan ite myöhemmin.
518 sanaa (KP-BOOSTI)
