Nupputassu
Kirjoittaja: Woln
Nupputassu käveli ulos. Aurinko oli matalalla. Nupputassu tassutti ulos kohti aukiota. Hiekka oli viileää, se tuntui hieman lehtikatomaiselta. Kylmä tuuli puhalsi Nupputassuun. Nupputassu sihahti. Hän ei pitänyt kylmistä päivistä. ”Eikä minulla ole talvikarvaakaan!” Nupputassu ajatteli turhautuneena. Nupputassu pyyhki aukiota hännällään. Tuuli oli tuonut kaikenlaisia oksia ja risuja leiriin. Nupputassu kumartui erään piikkipensaan oksan viereen. ”Onpa piikikäs oksa.” ajatteli Nupputassu. Nupputassu ei uskaltanut ottaa oksaa. ”Entä jos minä jään siihen kiinni?” ”Sitten minulta lähtee paljon karvaa!” Nupputassu ajatteli. Nupputassu huokaisi. ”Turha sitä on ajatella.” ”Ei se auta vaikka kuinka sitä oksaa varoisin.” Nupputassu ajatteli. Nupputassu päätti siivota muut oksat ja risut ennen kuin miettisi piikkioksaa. Nupputassu asettui auringonvaloon. Se tuntui lämpimältä. Aurinko heijastui Nupputassun turkista. Nupputassu muisti piikkioksan. Hän tassutti piikkioksan luo ja tarttui siihen hampaillaan. Nupputassu kiskoi oksaa. Se oli kuitenkin paljon painavampi kuin Nupputassu, eikä Nupputassu osannut ottaa siitä oikeaa otetta. Nupputassun tasapaino horjui. Sitten hän putosi oksan päälle. Piikkeihin jäi tummanruskeaa karvaa. ”No, tälläistä sattuu.” Nupputassu ajatteli. ”En olisi kyllä osannut vaikka kuinka yrittäisin.” Nupputassu päätti kysyä jotain toista oppilasta avuksi. Nupputassu muisti saalistusretkensä. ”Höyhentassu!” Nupputassu huudahti. Nupputassun huuto kaikui leirissä. Hetken päästä Höyhentassun pää ilmestyi näkyville oppilaiden pesästä. ”Mitä?” kysyi Höyhentassu. ”Tarvitsisin apua.” Nupputassu naukaisi. ”Mihin?” Höyhentassu kysyi. ”Tuohon oksaan.” Nupputassu vastasi ja huitaisi hännällään kohti oksaa. ”Ai tuota?” ”Miten se siihen päätyi?” Höyhentassu kysyi. ”En minä tiedä.” Nupputassu vastasi ja tassutti oksan luo. ”Nähtävästi olet kaatunut oksan päälle.” Höyhentassu naukaisi. ”Niin.” Nupputassu sanoi hieman nolostuneena. ”No, yritetään yhdessä!” Höyhentassu sanoi reippaasti. Nupputassu otti oksan vasemmalta puolelta, Höyhentassu oikealta puolelta. He kantoivat oksan leirin sisäänkäynnistä ulos, ja laskivat sen ulos. ”Huh!” ”Sehän oli raskas oksaksi!” Höyhentassu huudahti. Nupputassu käveli Höyjemtassun kanssa leiriin. ”Kiitos kun autoit!” Nupputassu huudahti. ”Eipä kestä.” vastasi Höyhentassu. Nupputassu päätti mennä syömään jotain. Metsästyspartiot eivät olleet vielä tulleet. Nupputassu otti hiiren. Se tuoksui viime päivän saaliilta. Nupputassu otti hiirestä pienen palan. Se maistui hieman myskille. Nupputassu söi hiirtä hiljaa. Sitten hän juoksi oppilaiden pesälle. Oppilaiden pesässä oli tyhjää. Nupputassu heittäytyi omaan sammalvuoteeseensa. Sammalet tarttuivat hänen turkkiinsa. Nupputassu päätti vaihtaa hieman tuoreemmat sammalet. Nupputassu vei vuoteensa sammalkasalle. Sitten hän otti kasan sammalta eteensä, ja rupesi muotoilemaan vuodetta. Nupputassu muisti kuinka vuode muotoiltiin. ”Tämä on hyvä.” Nupputassu päätti. Nupputassu vei vuoteensa oppilaiden pesään. Hän testasi sen kestävyyttä. Nupputassu lysähti sammalvuoteensa päälle.
