Varistassu
Kirjoittaja: Auroora
Oli helppo luvata, etten koskaan menisi veteen yksin ilman Tuhkajuovan suostumusta, sillä en ikinä menisi veteen muuten kuin hänen pakottamanaan. Hehkulammelle saapuessamme minua kadutti, että olin suostunut tähän. Ainakin Tuhkajuova vaikutti olevan hyvällä tuulella.
Tuhkajuova asteli veteen varmalla ja tottuneella tavalla. Hän sai veden näyttämään melkein lämpimältä ja mukavalta, mutta tuo kuva särkyi heti, kun kokeilin tassullani veden pintaa. Se oli jäätävää. En edes halunnut kuvitella, miten kylmää vesi olisi lehtikadon aikaan; nyt aurinko sentään oli lämmittänyt sitä jonkin verran.
Kirosin mielessäni ja otin varovaisen askeleen veteen. Minuakin heikommat kissat olivat selvinneet tästä, joten yhden uintiretken ei pitäisi olla haaste eikä mikään. Laskin toisenkin etutassuni veteen.
”Helpointa on, jos astut veteen vain kerralla rohkeasti, etkä mieti liikaa kylmyyttä”, Tuhkajuova sanoi huomattuaan verkkaisen tahtini. Hän oli todennäköisesti oikeassa, mutta ajatus tuntui erittäin epämukavalta. *Kaikki ei voi aina olla mukavaa*, tuumin. Soturina joutuisin tekemään asioita, jotka olivat vastenmielisiä. En voinut ajatella olevani valmis soturiksi, jos en selviäisi edes tästä.
Otin Tuhkajuovan neuvosta vaarin ja pulahdin veteen. Se oli tasan niin inhottavaa kuin olin kuvitellutkin, mutta ainakin olin viimein vedessä.
”Mitä seuraavaksi?” kysyin toivoen, että Tuhkajuova sanoisi tämän riittävän tältä päivältä.
//Tuhka?
//188 sanaa
