Kortetuike
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Kuljin puolijuoksua siihen suuntaan, mihin olin nähnyt Korpikasteen lähtevän jonkin aikaa sitten hänen tulistuttuaan yllättäen minulle ja Varpulaululle. Olin sanonut Varpulaululle käyväni etsimässä hänet, jotta voisimme palata kaikki yhdessä leiriin, ja kolli oli luvannut jäädä odottamaan meitä rannan läheisyyteen.
Korpikasteen tuoksujälki erottui vielä jotenkuten ilmassa, vaikka tuulenpuuskat olivatkin vähän sekoittaneet sitä. Pidin myös korvani ja silmäni auki ruskean naaraan varalta. En uskonut hänen ehtineen vielä kovin kauas.
Edessäpäin näkyi suuri kivi. Korpikasteen haju vei sen suuntaan. Seurasin sitä hölkkävauhtia korvat höröllä ja suu hieman raollaan, maistellen ilmasta tuoreita tuoksuja. Tunsin sisälläni helpotuksen läikähdyksen, kun suuren kiven kohdalle tullessani näin Korpikasteen istumassa sen juuressa katse taivaalle kohotettuna.
Tassutin varovasti naarasta kohti ja mau’uin tervehdyksen saadakseni hänen huomionsa, jotta en säikyttäisi häntä. Korpikasteen katse käännähti äkisti minuun, ja minun oli vaikea tulkita hänen naamallaan olevaa ilmettä. Oliko hän yhä kiukustunut?
“Ajattelimme palata jo leiriin, sillä Varpulaulun vointi ei ole kovin hyvä. Tulin hakemaan sinua, jotta voimme kaikki palata yhdessä”, nau’uin sovittelevaan sävyyn. Toivoin, että Korpikaste ei ollut enää pahalla tuulella meidän takiamme.
//Korpi?
