Käärmekulta
Kirjoittaja: Käärmis
Olimme taistelleet Lampivärettä vastaan. Naaras oli itse halunnut sitä, koska halusi olla enemmän uskottava, kun kertoisi meidän käyneen hänen kimppuunsa ja karanneen.
Seuraava osuus olikin löytää vankien olinpaikka, mikä onnistui. Pohjaharha oli johdattanut meitä kuolonklaanin reviirin poikki.
Nyt me olimme kahdestaan juoksemassa kahta kuolonklaanin soturia karkuun. Tämä kuului suunnitelmaan. Oli tarkoitus, että me harhauttaisimme kuolonklaanin sotureita, ja muut pelastaisivat päällikkömme ja parantajamme.
Tunsin maan tömisevän takanani, kun kuolonklaanilaiset jahtasivat meitä. Toivoin hartaasti, etten jäisi kiinni. Jos onnistuisin kompastumaan tai olisin liian hidas, se voisi olla loruni loppu. En tiennyt mitä nuo kissat minulle tekisivät, mutta sen verran tiesin, että se ei olisi mitään hyvää.
Sydämeni löi rinnassani kovempaa kuin koskaan. Tuntui siltä, että juoksu koko ajan vain pitkittyisi. Pidin vauhtini tasaisena, jotta kuolonklaanilaiset eivät vielä kadottaisi meitä, mutta en myöskään jäisi kiinni. Vielä pitäisi pitää heitä perässä hetken aikaa ja sitten voisi harhauttaa heidät. Halusin, että he eivät palaisi liian nopeasti takaisin, mutta eivät he kyllä välttämättä palaisi, kun kerta tiesivät meidän olevan heidän reviirillään karkuteillä.
//pohja ja muut pelastajat?
