Karjuvirne
Kirjoittaja: Elandra
Tähtimöpennun valtava tunnepurkaus sai minut kavahtamaan taaksepäin. En ollut odottanut pienokaiselta niin vahvaa reaktiota siihen, että olin vain sievästi epäillyt hänen rakkaan ystävänsä ajattelutapaa. Se, että Tähtimöpentu piti Mutatassua tulevana kumppaninaan sai minut hieman huolestuneeksi. Oliko Mutatassu ehtinyt syövyttää pikkuisen mieltä jo niin paljon, että Tähtimöpentu kuvitteli ihan ihme juttuja? En voinut käsittää, kuka ihme halusi olla Mutatassun kaltaisen öykkärin ystävä saati sitten kumppani.
”Nähtävästi sinulla on hieman vaikeuksia keskustella tästä aiheesta rakentavasti. Minä en pidä turhasta huutamisesta, joten olisi varmaankin parasta jatkaa tästä aiheesta toisella kertaa, kun olet vähän rauhoittunut”, naukaisin hennosti hymyillen, jotta mustavalkea pentu ei raivostuisi entisestään. Sanani saivat Tähtimöpennun katsomaan minua kuin tyhmää. Naaras tuhahti ja pudisteli päätään:
”Ei pidä paikkaansa.”
Kasvoilleni piirtyi hieman leveämpi virne. ’Ai ei vai?’ ajattelin mielessäni, mutta katsoin parhaakseni olla provosoimatta pentua sen enempää. Tähtimöpennun karvat olivat hieman silottuneet aiemmasta ja tämän häntä oli laskeutunut. Pentu istahti alas eteeni ja silmäili minua kummallinen ilme kasvoillaan.
”Noh, kuten sanoin, minä en pidä turhasta huutamisesta. Vihaisena sitä sanoo asioita, joita ei tarkoita ja loukkaa samalla toisen tunteita. Asioista on kaikista järkevin keskustella rauhallisena, jotta voi hillitä omia sanojaan ja tulla otetuksi tosissaan. Osaatko sinä keskustella asioista asiallisesti, eikä huutamalla kuten pikkupennut?” kysyin rauhallisella äänellä ja kumarruin aivan Tähtimöpennun tasolle, silläkin uhalla että pentu voisi raivostua entisestään ja iskeä pikkuruiset käpälänsä kuonooni. Tähtimöpennun tuima ilme vaihtui hitaasti rennompaan. Pikkuisen suusta pääsi vieno naurahdus:
”En minä ole pikkupentu!”
Hymyilin tyytyväisenä. Olin saanut pennun lepyteltyä sen sijaan, että hän olisi vain jättänyt tilanteen siihen ja paennut ihanan Mutatassunsa luokse.
”Et tietenkään. Mutta sinun olisi oikeasti ihan hyvä välillä viettää aikaa muidenkin kuin vain Mutatassun kanssa ja miettiä sitä mitä sanoin”, nau’uin ja katsoin pentua suoraan silmiin. En olettanut, että Tähtimöpentu muuttaisi mielensä ja hylkäisi Mutatassun noin vain, mutta tärkeintä olisi saada hänet edes ajattelemaan asiaa. Kun pentu oppisi kyseenalaistamaan rakkaan ystävänsä sanoja edes vähän, se olisi jo iso harppaus eteenpäin kohti parempaa ja hyväksyväisempää Tähtimöpentua.
//Tähtis?
