Tupsutassu
Kirjoittaja: Aura
Selälläni makaava häntä lievitti hieman ahdistusta ja pelkoani. Minua pelotti, että näin kävisi uudelleen. Tai että Syreenisumu olisi myös joutunut hyökkäyksen kohteeksi. Mielessäni kiitin Tähtiklaania, että Talvikkitakku oli osunut mestarinsa kanssa paikalle. Rehellisesti minä en tiennyt mitä me olisimme tehneet ilman heitä. Vaikka punaturkkinen naaras olikin välillä rääväsuinen ja osasi kiusata, niin minun oli myönnettävä hänen taistelutaitojen olleen toinen pelastaja. Naaras osasi taistella. Minä ja Kääpäpuna olimme paenneet rajakahakkaa heti tilaisuuden tullen. Ajattelin myös meitä vastaan taistelleen naaraan olleen todella reilu. Joku toinen olisi voinut tappaa meidät. Se vain todisti, että Kuolonklaanissakin oli hyviä kissoja ketkä eivät halunneet vuodattaa turhaa verta. Olimme lähteneet Kääpäpunan kanssa etsimään Syreenisumua. Mestarini varmasti ihmetteli mihin me olimme jääneet! Luulikohan naaras, että olimme näin huonoja jäljittäjiä vai olikohan hän lähtenyt etsimään meitä? Kääpäpuna selkeästi yritti auttaa minua aiempaa enemmän saamaan Syreenisumun hajujäljestä otteen ja olin siitä kiitollinen. Haavoihini sattui ja halusin vain leiriin lepäämään. Vilkaisin nopeasti kollia, mutta kollilla ei näyttänyt olevan onneksi vakavia vammoja. Pian meitä vastaan tuli Syreenisumu, kuka vaikutti aluksi hieman vihaiselta. Huomatessaan meidän vammat naaras kuitenkin huolestui ja kiiruhti meitä vastaan.
“Mitä ihmettä on tapahtunut?! Mihin te katositte?” naaras kysyi säikähtäneenä ja meinasin purskahtaa itkuun. Minua oli pelottanut niin paljon!
“Mi-minä vahingossa astuin rajan yli ja sitten Kuolonklaani tuli ja tuli hirveä tappelu”, nyyhkytin ja painauduin vaistomaisesti hieman Kääpäpunaan, kuka tuntui turvalliselta. Pelkäsin myös, että Syreenisumu olisi minulle vihainen. Olihan se ollut minun vika, kun olin tehnyt rajarikkeen. Naaras ei kuitenkaan vaikuttanut yhtään vihaiselta, enemmän huolestuneelta. Kyyneleet valuivat pitkin poskiani, vaikka kuinka yritin estellä itseäni itkemästä. Tässä hetkessä tunsin itseni ihan pennuksi, kun näin itkin.
”Ja si-sitten Talvikkitakku ja Salviakatse ovat siellä edelleen, mutta meitä vastaan taistellut soturi päästi meidät menemään”, ulvaisin huolestuneena. Mitä jos Talvikkitakku ja Salviakatse olivat hävinneet sen? Mitä jos Kuolonklaani haluaisi vaikka kostaa tämän rajakahakan koko Eloklaanille?
//Kääpsy? 🙁
