Kortetuike
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Ilahduin silminnähden Korpikasteen kysyessä minua mukaansa kävelylle. “Se olisi oikein mukavaa”, vastasin samalla kun hieman ujo hymy hiipi suupielilleni.
Metsässä oli ihanan rauhallista tähän aikaan aamusta. Yön aikana oli satanut lisää lunta, ja kaikki näytti niin puhtoiselta ja koskemattomalta. Mikä hauska sattuma, että olimme puhuneet tästä juuri eilen illalla Kallahämyn kanssa.
Korpikaste asteli vierelläni keskittyneen tuiman näköisenä. En tiennyt, painoiko jokin asia hänen mieltään vai yrittikö hän keskittyä löytämään merkkejä saaliseläimistä, mutta ennen kuin ehdin kysyä asiasta, jokin keskeytti meidät.
Pysähdyimme kuin seinään kun molemmat meistä tunsivat maan tärähtävän jalkojemme alla. Pyöritin päätäni kuin pöllö, ennen kuin havaitsin suuren, ruskean eläimen, joka loikkasi eteemme polulle. Sillä oli pitkät, ruumiiseensa nähden hoikat jalat sekä pienehkö pää, jossa oli suippo kuono ja isot korvat. Se oli kauris!
Vedin henkeä haltioituneena. Minua ei pelottanut, sillä olin kuullut, että nämä eläimet söivät pääasiassa kasveja. Kissat eivät olleet niiden ruokalistalla.
Suuri eläin laajensi sieraimiaan meidät nähdessään, kiepahti äkkiä kannoillaan ja loikki pois kokoisekseen varsin ketterästi. Jäimme seisomaan Korpikasteen kanssa paikoillemme hieman typertyneinä. Katsahdin ystävääni silmät tuikkien.
“Eikö ollutkin kaunis eläin?” hihkaisin hiljaa. “Sekin taisi olla etsimässä ruokaa.”
//Korpi?
