Karjuvirne
Kirjoittaja: Elandra
Aika partiossa suorastaan mateli. Olin salaa toivonut Rastaskukan pitävän keskustelua yllä, jotta rajojen kiertäminen ei olisi ollut niin tylsää, mutta sinikilpikonnakuvioinen naaras ei puhunut muulloin kuin opettaessaan nuorta oppilastaan.
Kun huomasimme Kuolonklaanin reviirillä maleksivan Kuolonklaanin partion, käänsin katseeni heidän suuntaansa. En edelleenkään voinut käsittää, miksi Mesitähti oli halunnut perustaa klaaninsa juuri tähän toisen klaanin viereen. Olisin ymmärtänyt sen, jos Kuolonklaani olisi ollut ystävä, tuki ja turva Eloklaanille, mutta kuulemani mukaan se oli kaikkea muuta. Osa Eloklaanin jäsenistä tuntui jopa pelkäävän naapuriklaaniaan ja pitävän sen jäseniä hirviöinä.
En minäkään nauttinut siitä, kun erotin tuntemattoman hahmojoukon kaukaisuudessa. En ollut koskaan tavannut kuolonklaanilaista muuten kuin ohimennen partioissa, mutta suoraan sanottuna niin oli parempi. Uudet ja tuntemattomat kissat saivat niskavillani pystyyn.
”Oletteko te Kieroarven kanssa tottuneet jo soturiuteen?” Rastaskukka rikkoi yllemme laskeutuneen hiljaisuuden merkatessamme rajoja. Katsahdin soturittareen hennosti hymyillen. Kun huomasin myös Kuusitassun silmäilevän minua, hymy kasvoiltani haihtui. Nuori oppilas sai oloni jostain syystä kovin epämukavaksi, vaikka tiesin, ettei tämä olisi minulle uhka.
”Olemme, kiitos kysymästä”, tokaisin rauhallisella äänellä samalla, kun katseeni karkaili Kuusitassun suuntaan. Rastaskukka nyökytteli päätään.
”Oletko sinä vasta äskettäin päässyt soturiksi?” Kuusitassu liittyi yllättäen keskusteluun ja kipitti luokseni, ”olet aika vanhan näköinen tuoreeksi soturiksi.”
Tuima, hieman ärtynyt katse hiipi kasvoilleni tajuamattani ja suustani pääsi murahdus:
”Ei kai sille ole mitään ikärajaa, koska voi tulla soturiksi. Mutta tiedoksesi vain, minä ja veljeni olimme ennen tätä erakoita ja liityimme vasta Eloklaaniin.”
//Kuusi?
