Kultapentu
Kirjoittaja: Auroora
Käännyin säikähtäneenä ympäri kuullessani Leimutassun äänen. Miten ihmeessä hän oli löytänyt minut? Olin varma, että olin liikkunut hiljaisesti eikä kukaan ollut huomannut minua.
”Ethän syönyt yhtään yrttiä?” Leimutassu kysyi terävästi ja pudistin heti tarmokkaasti päätäni.
”En tietenkään! Tiedän sen verran, ettei tuntemattomia kasveja saa syödä”, kerroin ja tunsin oloni hitusen ylpeäksi siitä, että olin toiminut fiksusti. Koska minulla ei ollut emoa eikä ketään muutakaan kuningatarta pitämässä minusta huolta, muutaman soturin tehtävänä oli vahtia minua. He olivat teroittaneet minulle monta kertaa, ettei yrttejä saisi syödä. Tietysti he olivat myös sanoneet, etten saisi mennä parantajan pesään ollenkaan, mutta se oli sivuseikka.
”Minä vain katsoin niitä. Ja haistelin”, kerroin innokkaan hymyn palatessa kasvoilleni. ”Ne tuoksuvat hyvältä! Tai ainakin osa niistä…”
Tiesin, ettei Leimutassu varmaan halunnut minun olevan niin lähellä arvokasta yrttikokoelmaa, joten astahdin vähän taaksepäin. En ollut tajunnut edes pahoitella sitä, että olin tunkeutunut sinne luvatta, mutta pennut saivat onneksi paljon anteeksi.
”Mitä nuo siniset marjat ovat?” kysyin osoittaen niitä tassullani. Osa marjoista oli kiinni piikikkäässä oksassa, kuin kuusen oksassa. Tietääkseni kuusessa ei kasvanut marjoja, mutta toisaalta ne saattoivat kasvaa sen latvassa. Sinne en ollut vielä päässyt kiipeämään.
//Leimu?
//185 sanaa
