Kortetuike
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Varpulaulun vointi kieltämättä huolestutti minua merkittävissä määrin, sillä kolli vaikutti sekavalta ja ajoittain myös poissaolevalta. Minusta hänen olisi ollut parasta käydä puhumassa Leimusilmän kanssa; parantaja tiesi varmasti parhaiten, miten häntä voitiin auttaa. Oli kuitenkin ihan eri asia, halusiko Varpulaulua sitä. Avusta ei ollut mitään hyötyä, mikäli sitä ei suostunut ottamaan vastaan.
“Palattaisiinko jo leiriin? Eiköhän tässä ole ollut ulkoilua yhdelle päivälle”, nau’uin Varpulaululle hymyillen ystävällisesti. Soturi näytti kuitenkin matkanneen taas jonnekin tämän todellisuuden ulkopuolelle, ja kesti hetki, ennen kuin tämä tajusi minun puhuneen hänelle.
“Ehdotin vain leiriin palaamista”, toistin asiani kärsivällisesti, kun tämä kysyi, olinko sanonut jotain. Varpulaulu nyökäytti pienesti päätään.
Lähtiessämme tassuttamaan rannan viertä leirin suuntaan, muistin Korpikasteen. Naaras ei mielestäni ollut lähtenyt kovin kauas, ja tämä saattaisi huolestua huomatessaan meidän kadonneen.
“Haluatko mennä edeltä leiriin vai jäädä tähän odottamaan, kun käyn etsimässä Korpikasteen?” kysäisin Varpulaululta nopeasti. En halunnut raahata ystäväparkaani edestakaisin siskoaan etsimässä ja rasittaa häntä vielä enemmän.
//Varpu?
