Vienotassu
Kirjoittaja: Ampiainen
Katselen toisaalle korvat luimussa. Tähtimötaivas oli ollut todella ilkeä. En kyennyt katsomaan tätä. Minua pelotti. Pelkäsin naarasta, ties mitä hän voisi tehdä. Peräänyn hitaasti kauemmas.
”To-toki.. Jo-jos v-vain hal-haluat..”, vinkaisen silmät suurina ja pelokkaina. Käännyn ympäri ja kompuroin johonkin suuntaan kunnes lopulta käännyn parantajien pesän suuntaan ja katoan sisään pesään. Minun itse asiassa oli muutenkin jo pitänyt mennä pesään, aika oli rientänyt todella nopeasti.
”Ai tulithan sinä! Noniin, tulehan tänne niin harjoittellaan vähän”, leimusilmä ilmoitti. Kollin edessä oli kolme eri lehteä. Tassutan hitaasti mestarini vierelle ja istuudun. Kolli asetti eteeni isolehtisen ja laimean mutta selvästi kirpeän hajuisen lehden.
”Mikä tämä yrtti on?” leimusilmä tiedusteli hymyillen. Vilkaisen tätä nopeasti ennenkuin katsahdan taas lehteä.
”Olisikos… Hierakka?” mietin. Leimusilmä tuijotti minua lempeästi ja nyökkäsi.
”Mihin hierakkaa käytetään?” utelee mestarini.
”Eikös hierakan lehdet pureskella ja sitten ne hmm.. Ne painallaan haavaan tai haljenneisiin polkuanturoihin? Lehdet taidettiin myös voida levittää makuusijalle, jolloin yrtti vaikuttaa niiden päällä maatessa? Hierakkahan saattoi kirvellä avohaavoja eikö vain?” ehdotan. Leimusilmät tuijotti minua hetken ennenkuin nyökkäsi ylpeänä.
”Kyllä, entä mikä tämä on ja mihin sitä käytetään?” leimusilmää kysyy vedetyään hierakan pois ja työnnetyään eteeni toisen kasvin, se näytti kukalta, lehdet olivat karvaisia ja kukat ovat sinisiä ja tähden muotoinen.
”Olisiko se-” aloitin mutta vaikenin sitten koska mielessäni pyöri monta kasvin nimeä jotka olisivat voineet olla se yrtti jonka leimusilmä oli näyttänyt. ”Öö reunuspietaryrttiä? Ei.. Se on rosmariini? Eikö vain? Ei ei ei se näytä yhtään siltä..”, ehdotan. Mielessäni pyöri kunnes lopulta päädyn siihen että yrtti on vesiminttua.
”Varmaan vesiminttua?” ehdotan. Leimusilmä hymyili mutta pudisti kuitenkin päätään.
”Ei Vienotassu se on purasruohoa, mutta ei se haittaa, muistatko mihin sitä käytetään?”, leimusilmä maukuu hymyillen. Tuijottelen yrttiä, purasruohoa siis.
*eikö purasruoho allenakin kuumetta? No oli miten oli niin ainakin se parantaa maidon laatua ja määrä..* mietin ennenkuin vastaan.
”Purasruoho taisi alentaa kuumetta eikö? Ja parantaa maidon laatua ja määrä?” Ehdotan hammasta purren.
”Oikein meni vienotassu! Entä tämä?” leimusilmä kehui ja työnsi viimeisen yrtin eteeni. Tuijotin sitä hetken ja yritin poimia mielessäni pyörivistä yrttien nimistä yhden. Tutkin vielä hetken korkeaa huiskamaista yrttiä kunnes päähäni putkahti että yrtti olisi korte; muita yrttejä mieleeni ei sitten enää ponahtanutkaan joten päätin sanoa että se oli korte; ikävä kyllä en muistanut mitä kortteella tehdään.
”Olisiko korte? Ja.. Ja sitä käytetään.. Liityykkö se jotenkin tulehduksen ehkäisyyn?” mauun.
”Oikein meni! Se on kortetta, ja kyllä se ehkäisee tulehdusta. Voit nyt mennä lepäämään jos haluat näytät jotenkin väsyneeltä, ja muutenkin olet harjoittellut jo tarpeeksi.” leimusilmä ilmoitti. Nyökkään ja tassutan maakualusilleni käpertyen torkkumaan.
Olin juuri syönnyt haukkatassun kanssa hiiren. Oli hiirenkorvan aika joten meillä ei enään ollut pulaa yrtteistä; ainakaan niin paljon kuin lehtikadon aikaan ei yrttejä voinut edelleenkään haaskata turhuuksiin. Olimme leimusilmän kanssa aamulla käyneet keräämässä vähän yrttejä mutta nyt minulla oli vapaata ja olin oitis mennyt haukkatassun luo kehräten onnesta. Ja olimme sitten syöneet yhdessä hiirtä. Nyt kun se oli syöty vaihdoimme kuulumisia.
