Mustikkapyörre
Kirjoittaja: Soturikissa
Päästyämme leiriin, ja vihdoinkin parantajalle, Leimusilmä tuli heti luokseni. Hän katsahti haavani ja työnsi siihen heti hämähäkinseittiä. Kolli antoi minulle joitain yrttejä sekä tunki jotain ainetta kaulani haavaan. Hän kertoi sen estävän haavan tulehtumista, ja että minun oli tärkeä pitää haavat puhtaana.
Olin taas parantajien pesällä, mutta tällä kertaa ketun takia, viimeksi olin tippunut jokeen. Molemmilla kerroilla Nopsaliekki oli pelastanut minut. Molemmilla kerroilla hän oli tuntunut välittävän minusta. Aivan kuin hän ei olisi heti halunnut minun kuolevan, hän muistutti paljon isääni. Ehkä minä saatoin jopa tykätä hänestä, ehkä saatoin tuntea tunteita häntä kohtaan. Ehkäpä hänkin…
”Huomenta”, toivotin Nopsaliekille seuraavana aamuna. Yritin hymyillä ja kuulostaa mukavalle, mutta suustani pääsi ulos vain heikon oloinen tervehdys. Nopsaliekillä oli ilmeisesti haava kuosn, jonka päättelin hänen hiljaisuudestaan ja Leimusilmän antamasta luvasta puhua.
”Kuinka voit?”, Nopsaliekki yritti puhua, hyvinhän se meni! ”Vaikutat olevasi aika kylmissäsi”, hän jatkoi kun en itse osannut vastata. Tottahan se oli, tärisin, mutten huomannut sitä itse, sillä ohuen turkkini takia olin kylmissäni koko lehtikadon.
”Tahdotko tulla viereeni?”
Nousin hitaasti ja astuin pari askelta, sitten kaaduin nopsaliekin viereen kuitenkin varoen hänen haavojaan. Makasin nyt hänen vieressään, kollin lämpö vähenti tärinääni. Aloin nuolemaan tassuani, koska kaulassa oleva haavani kaipaili puhdistamista. Haavan puhdistaminen sattui myös, sillä liikutin automaattisesti käpälääni ja täten rintaani.
”Sattuuko haavaasi paljonkin?” Nopsaliekin ääni kuului hieman hiljaisempana koska korvani oli aivan tämän kuonon edessä.
”Luulen että kestän”, en voinut sanoa kyllä tai ei, koska sitten valehtelisin. En tykännyt valehtelemisesta. Jäiköhän Nopsaliekille paha mieli, kun en kysynyt häneltä samaa?
Kun olin valmis haavani pesemisen jälkeen, minulla oli jälleen kerran kylmä. Painauduin Nopsaliekkiä vasten entistä kovemmin, ja jopa kiehnäsin häneen.
