Mesitähti

211 sanaa | 5 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)

Kirjoittaja: Elandra

Kävelin kaikessa rauhassa partion perällä kohti sekametsää. Nuori oppilaani, Jänötassu kulki vierelläni ja tarkkaili ympäristöään. Olin saanut kollikissan oppilaakseni joitain kuita sitten, ja siitä saakka rauhalliset päiväni olivat olleet vain historiaa. Ei ollut enää rauhallisia ja pitkiä aamuja, sillä usein Jänötassun harjoitukset olivat varsin aamupainoitteisia.
Nautin kuitenkin siitä, että sain taas kouluttaa nuorta kissaa Eloklaanin soturiksi. Uskoin, että Jänötassusta kasvaisi erinomainen soturi Eloklaanille. Kolli oli nyt jo osoittanut olevansa uskollinen ja taitava harjoittelija.
Pian nummimaisema muuttui metsäksi, kun saavutimme viimein sekametsän. Kukaan ei puhunut mitään, mutta tällä kertaa se sopi minulle. Nautin rauhallisuudesta ja hiljaisuudesta ja siitä, että sain vain ihastella Eloklaanin reviirin kauniita maisemia. Rakastin klaaniani yli kaiken. Uskoin, että kissojen puhumattomuus johtui osittain Pohjaharhasta, jonka Korppisiipi oli valinnut partion johtoon. Tunnetusti valkea kolli ei pitänyt siitä, että partion aikana höpöteltiin niitä näitä. Minua puhuminen partion aikana ei haitannut, mutta halusin kunnioittaa velipuoleni toivetta, enkä rikkonut hiljaisuutta.
Leirin piikkihernemuurit häämöttivät jo edessämme. Pohjarharha pujahti partion johdolla piikkihernetunneliin ja johdatti meidät leiriin. Annoin Jänötassun mennä edellä, joten saavuin leiriin partion jäsenistä viimeisenä. Aukiolla kohtasin oppilaani katseen.
”Ota jotakin syötävää ja lepää sitten vähän. Lähdemme auringonlaskun aikaan uintiharjoituksiin”, totesin rauhallisella äänellä kollikissalle. Jänötassu räpäytti silmiään ja nyökkäsi. Hän lähti välittömästi kohti tuoresaaliskasaa hakeakseen itselleen vatsan täytettä.

KP-boosti käytössä

Author: Elandra

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *