Mesitähti
Kirjoittaja: Elandra
Katsahdin Omenatassua, joka käveli rinnallani kohti leiriä.
”Eiköhän harjoittelu tältä päivältä riitä”, totesin lämpimästi hymyillen. Omenatassu nyökkäsi. Naaras oli kehittynyt nopeasti, ja pian hän olisi jo valmis ansaitsemaan soturinimensä. Koulutuksen alku oli ollut vaikea, sillä Omenatassu oli tuntunut olevan koko ajan ongelmissa. Nyt hän kuitenkin oli suorittanut koulutuksensa ainakin tähän saakka moitteettomasti. Naaras oli innokas oppimaan, ja onnekseni myös innokas opettamaan ystäviään. Halusin antaa hänelle mahdollisuuden, kun naaras esitti toiveensa saada opettaa pojalleni Karpalotassulle uimista. Omenatassusta tulisi vielä hyvä mestari, olin varma siitä.
”Olen menossa illalla rajapartioon, tahdotko tulla mukaan vai jäädä leiriin lepäämään?” kysyin kanelinruskealta naaraalta. Omenatassun ei kauaa tarvinnut miettiä.
”Voin tulla mukaan. Keitä muita lähtee?” oppilas kysyi.
”Salviakatse, Lakkakuiske ja Harhatassu”, vastasin. Katseeni kiinnittyi lehteen, joka leijaili metsässä tehden kauniita kiemuroita. Lehden suunta oli alaspäin. Se oli irronnut jostakin metsän puusta. En ollut edes tajunnut miten nopeasti viherlehti oli hujahtanut. Lehtisade teki jo tuloaan, ja pian lämpimät päivät olisivat muisto vain. Riista alkaisi taas vähetä ja kylmyys kiusaisi eloklaanilaisia. Minua pelotti. Miten me pärjäisimme?
”Selvä”, oppilas vastasi, ja huomasi myös putoavan lehden. Naaras seurasi sitä katseellaan niin kauan, että se katosi aluskasvillisuuden sekaan. Olin aluksi miltei varma, että kanelinruskea naaras olisi syöksynyt sen perään. Omenatassu kuitenkin yllätti minut positiivisesti jälleen kerran.
Partio sujui normaalisti, kunnes se muuttui hetkessä. Ketun haju oli tuulen mukana tullut luoksemme, ja päätimme selvittää asiaa. Pian meille selvisi, että kettu oli vastikään tullut Eloklaanin reviirille. Eikä siinä tietenkään vielä kaikki, myös tuntematon erakkokissa oli ylittänyt rajamme.
”Kissa voi olla pulassa!” huudahdin ja ampaisin juoksuun. Partio seurasi minua kannoillani kohti ketun ja kissan sekoittuneita hajujälkiä. Ei kulunut kauaakaan, kun erotin punaruskean otuksen toisen mustavalkoisen edessä. Mustavalkoinen, pieni kissa makasi maassa. Sen silmistä saattoi nähdä kauhun jo kaukaa. Epätoivo valtasi maassa makaavan kissan hetkessä, kun kettu lähestyi sitä askel askeleelta. Sitten mustavalkea kissa huomasi meidät. En ehtinyt jäädä arvioimaan kissan ilmeitä enempää, kun syöksyin jo oranssiturkkisen ketun niskaan. Se vinkaisi säikähtäen ja alkoi rimpuilemaan. Kettu oli minua huomattavasti isokokoisempi, ja myös vaarallinen peto. Täytyisi olla varovainen sitä vastaan taistellessa. Onnekseni myös muut partion jäsenet syöksyivät apuuni.
//Omppu, Asgard tai vaikka Harha?
// 342 sanaa
